Professori Marja-Riitta Taskiselle Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto05.01.2012 Sisätautiopin professori, emerita Marja-Riitta Taskinen on pitkään ja ansiokkaasti tutkinut valtimoterveyttä. Suomen Lääketieteen Säätiö on valinnut hänet vuoden 2012 Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen 20 000 euron palkinnon saajaksi. Palkinnon luovuttavat Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Jari Sokka Lääkäripäivillä 10.1.2012. Palkinto on myönnetty vuodesta 1981 lähtien.Aikuistyypin diabetes on seuraavan vuosikymmenen tappaja - Lihavuus on tämän päivän polttava ongelma. Sähköisten viestintävälineiden edessä istutaan niin töissä kuin vapaa-ajalla, arkiliikkuminen on vähentynyt ja ruoasta saa enemmän energiaa kuin on tarpeen. Kaksikymmentä vuotta sitten annoksessa ranskalaisia oli 210 kaloria, nyt siitä saa energiaa 610 kaloria, professori Marja-Riitta Taskinen toteaa. Maailman ja elintapojen muuttumisen myötä perinteisten sydänsairauksien riskitekijöiden rinnalle on tullut uusia valtimoterveyttä uhkaavia vaaratekijöitä. Esimerkiksi varusmiesten paino nousee tasaiseen tahtiin ja vastaavasti kunto huononee. Yhä nuoremmat liikkuvat entistä vähemmän, vain 13 prosenttia teini-ikäisistä liikkuu päivittäin yli tunnin. Reilu viidesosa eläkeläisistä ei harrasta liikuntaa edes viikoittain. Liikunnan puute ja ylipaino lisäävät tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivoverenkierron häiriöiden riskiä. Suomessa valtimosairaudet koskettavat yli miljoonaa henkilöä, ja sairastumisen riski on sadoilla tuhansilla suomalaisilla. - Tyypin 2 diabetes on 2000-luvun epidemia ja tämä ilmiö on nähtävissä kaikkialla maailmassa, sanoo professori Taskinen. Hyvän ja pahan epätasapaino Suurentunut veren kolesterolimäärä on merkittävä valtimotaudin riskitekijä, mutta kolesterolia on sekä pahaa Low-density-lipoproteiinia (LDL) että hyvää High-density-lipoproteiinia (HDL), joka poistaa kolesterolia valtimon seinämästä ja kuljettaa sen maksan kautta pois elimistöstä. Lisäksi runsaasti triglyseridejä sisältävät hiukkaset kuljettavat ravinnosta saatavia sekä maksan tuottamia rasvoja verenkierrossa. Jos kolesterolirikkaita LDL-hiukkasia on liikaa, kolesteroli alkaa kertyä valtimon seinämään aiheuttaen verisuonten kalkkeutumista eli ateroskleroosia. Nykyihmisen keskimääräinen LDL- kolesterolitaso on moninkertainen verrattuna luonnonkansojen arvoihin. Uusi uhka on "karppaukseen" liittyvä tyydyttyneen rasvan runsas käyttö. Kohonneen kolesterolin hoitoon on olemassa tehokkaat lääkkeet ja lääkehoito on aina tarpeen, jos valtimotauti on jo ilmaantunut. - Statiinit ovat huomattavin valtimoterveyttä parantava keksintö. Vaikka lääkkeillä voidaan alentaa riskiä jopa 40-50 prosenttia, jäljelle jää muita vaaratekijöitä, joista keskeinen on pienentynyt HDL-pitoisuus. Suuri triglyseridi- ja pieni HDL-pitoisuus liittyvät lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen, Taskinen kertoo. Tuijota omaa napaasi Elintavoilla voidaan erittäin paljon vaikuttaa valtimotaudin riskitekijöihin ja sairastumisvaaraan. Lihavuuden hoitoon ja valtimoterveyden riskien pienentämiseen suositellaan liikunnan lisäämistä ja terveellistä ruokavaliota. - Minimitavoite on vähintään puoli tuntia liikuntaa muutamana päivänä viikossa, sillä vähäinenkin liikunta puolittaa diabetesriskin, Taskinen huomauttaa. Vyötärön ympärysmitta on helppo tapa mitata riskiryhmään kuuluminen, sillä omenavartalo on hyvä hälytysmerkki. Miehillä vyötärön ympärysmitan suositusrajana on 94 ja naisilla 80 senttimetriä. Miehistä jopa 69 prosenttia ylittää tämän rajan. Vyötärön lisäksi rasva kertyy myös sisäelimiin kuten sydämeen, maksaan ja vatsaonteloon. Rasvamaksa tuottaa triglyseridejä ja muita valtimotaudin vaaratekijöitä. Arvostettu kansainvälinen tutkija Professori Taskinen on Suomen kansainvälisesti arvostetuimpia tutkijoita. Hän on muun muassa saanut Euroopan diabetestutkimusyhdistyksen (EASD) Claude Bernard -palkinnon ensimmäisenä naisena ja ensimmäisenä suomalaisena. Viimeksi hän on saanut Sydäntutkimussäätiön vuoden 2011 tunnustuspalkinnon. Taskinen on Göteborgin yliopiston lääketieteen kunniatohtori. Hän on myös toiminut Euroopan Ateroskleroosiyhdistyksen (EAS) puheenjohtajana ja ollut mukana uuden eurooppalaisen rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitosuosituksen toimituksessa. Taskisella on yli 400 julkaisua merkittävissä kansainvälisissä artikkelisarjoissa, ja hän on erittäin haluttu luennoitsija ympäri maailmaa. Hän jatkaa eläkkeellä aktiivisesti työskentelyä tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicumissa tutkijana. Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron lääketieteen palkinnon hän käyttää tutkimustyöhön ja tukee esimerkiksi nuorten tutkijoiden osallistumista kansainvälisiin kokouksiin. |