Lääketieteen palkinto professori Inkeri Elomaalle

Professori Inkeri Elomaalle Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto

Syöpähoitojen tehon paraneminen edellyttää laajaa yhteistyötä

Syöpään sairastuneiden määrä on 1950-luvusta kolminkertaistunut. Samana aikajaksona syöpäkuolleisuus on laskenut ja hoitotulokset ovat parantuneet 20 prosentista 70 prosenttiin. Edistys on seurausta kuvantamisen ja diagnostiikan kehityksestä. Näin toteaa professori Inkeri Elomaa.

Inkeri Elomaalle luovutetaan vuoden 2014 Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron lääketieteen palkinto hänen pitkäjänteisestä ja erittäin ansiokkaasta elämäntyöstään syöpäpotilaiden hyväksi.

Elomaan mukaan uudet kuvantamismenetelmät ovat mahdollistaneet sädekentän muokkaamisen ja annossuunnittelun, mikä on tehnyt sädehoidosta tarkemman ja tehokkaamman. Kuvantamismenetelmien kehittyminen on myös vaikuttanut leikkauksiin, joita yhä enemmän tehdään tähystyksen avulla.

– Kudosnäyte on syöpädiagnostiikan perusta. Uudet immunohistokemian ja molekyyligenetiikan metodit ovat valottaneet käsitystä syövän luonteesta ja ovat ohjanneet täsmälääkehoitoihin ja yksilölliseen syövänhoitoon. Tämä kehitys on johtanut siihen, että syöpää hoitaa nyt moniammatillinen ryhmä. Kirurgi, radiologi, patologi, molekyyligeneetikko, fyysikko ja onkologi päättävät hoitolinjat yhdessä. Usein ryhmässä on myös geriatri, psykologi, teologi ja sosiaalihoitaja, Inkeri Elomaa kertoo.

Inkeri Elomaa (71) on kansainvälisesti arvostettu syöpätutkija ja -lääkäri. Hän on työskennellyt HYKS:ssä 35 vuotta, Sädehoidon ja syöpätautien klinikassa viimeiset 10 vuotta avohoidosta vastaavana ylilääkärinä. Virkaan on kuulunut opetusta lääketieteen kandidaateille ja erikoislääkärikoulutettaville. Elomaa on koulutukseltaan sisätautien sekä sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri. Hänen omimmat alueensa tutkimuksessa ovat luuston syöpä, sarkoomat, nuorten aikuisten syöpä ja heidän selviytymisensä.

Elomaa oivalsi jo 80-luvulla ryhmätyön tärkeyden ja houkutteli sarkoomaryhmään molekyyligenetiikon. Uusi alue avasi yhteistyön Pohjoismaisen ja Italian sarkoomaryhmien kanssa. Hän on julkaissut satoja tieteellisiä artikkeleita kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa, mutta tuonut osaamistaan myös potilaiden ja suuren yleisön lähelle television opetus- ja ajankohtaisohjelmissa sekä yritys- ja järjestölehtien artikkeleissa. Elomaa on toiminut useiden kotimaisten ja ulkomaisten tieteellisten yhteisöjen sekä järjestöjen jäsenenä. Hänen työnsä jatkuu yhä Suomen syöpäyhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä sekä Suomen Suolistosyöpäyhdistyksen Coloresin kunniapuheenjohtajana.

Suomi on Euroopan kärkimaita syövän hoidossa

Inkeri Elomaan mukaan kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee. Suomessa ilmenee vuosittain 30 000 uutta syöpätapausta ja syöpään kuolee vuosittain 10 000 ihmistä. Parantuneiden hoitotulosten ansiosta Suomessa elää yli 200000 syövästä selviytynyttä. Nykyiset elintapamme ja vanheneva väestö takaavat syöpäpotilaiden määrän lisääntymisen.

– Vaikka Suomi on diagnostiikan ja hoitojen kehityksessä Euroopan kärkimaita, hoidon laatua on pidettävä yllä ja yhteiskunnan on varauduttava jatkossakin potilasmäärän ja hoitokulujen kasvuun, Elomaa muistuttaa.

– Syövän hoitokulut ovat lisääntyneet kolmenkertaisiksi viimeisen 10 vuoden aikana ja niiden ennustetaan edelleen kasvavan kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä syöpäkulut ovat yhden miljardin euron luokkaa vuodessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tupakkaan haaskataan saman verran vuodessa ja alkoholiin tuplamäärä!

Tieteen ja tekniikan kehityksen keskiössä on ihminen

– On tärkeä muistaa, että hoidon keskipisteessä on potilas, johon lääkärin on tutustuttava. Syöpälääkäri voi elää potilaan rinnalla useita vuosia. Potilaan paraneminen on hyvä uutinen, mutta syöpälääkärin työhön kuuluu myös kuoleman kohtaaminen. Potilaan siirtyminen saattohoitoon on kovaa lääkärillekin.

Syövän spesifiset hoidot lopetetaan siinä vaiheessa, kun ne eivät enää tehoa ja kun on oletettavaa, että niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Elomaan mukaan on tärkeää, että potilas ja omaiset saavat selvityksen, miksi tämä päätös tehdään ja että se tehdään yhteisymmärryksessä. Tässä vaiheessa myös hoitovastuu siirtyy syöpälääkäriltä perusterveydenhoidon ja saattohoidon asiantuntijoille.

­– Onneksi saattohoito on otettu painopistealueeksi, siihen on vastikään annettu STM:n ohjeet. Myös kirkon Yhteisvastuukeräys on ottanut saattohoidon vuoden 2014 kotimaan kohteeksi.

Pitkäaikaissairaiden hoidossa pulpahtaa aina väliin kysymys myös aktiivisesta eutanasiasta, millä tarkoitetaan kuoleman tuottamista joko avustetulla itsemurhalla tai potilaan surmalla. Passiivisella eutanasialla tarkoitetaan kuoleman sallimista, jossa sairauden hoidosta luovutaan tai se jätetään antamatta, mutta perushoitoa kuten kipuhoitoa jatketaan.

­– Koskaan potilas ei ole pyytänyt minulta eutanasiaa. Syöpälääkärinä minulle on riittänyt passiivisen eutanasian mukainen hyvä lääketieteellinen hoitokäytäntö. On mielestäni naiivia uskoa, että aktiivisen eutanasian laillistaminen olisi teko ihmisen hyväksi kylmän rahatalouden maailmassa. Sitä vastoin panostaisin potilaiden kokonaisvaltaiseen saattohoitoon nykyistä enemmän. Suositan jokaiselle oman hoitotahdon laatimista jo senkin takia, että kuoleman ajatus tulee tutuksi, Elomaa sanoo.

Kliininen tutkimus on tärkeää

Elomaa korostaa käytännön hoitotyön ja tutkimuksen yhdistämisen on tärkeyttä. Hoitavan lääkärin on jatkuvasti pysyttävä ajan tasalla uusista hoitomuodoista. Lisäksi lääkärin on syytä pohtia itsekin uusia hoitomahdollisuuksia.

– Käytännön työn pohdinnoista käynnistyi omakin tutkijanurani. Eilisen tutkimus on tämän päivän hoitoa, Elomaa kuittaa.

Pohdintojen perusteella syntyi luulääke klodronaatti, jolla voidaan hoitaa syövän aiheuttamia luutuhoja. Vuonna 1983 julkistetun tutkimuksen lääkkeestä tuli maailmanmenestys.
Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto on tunnustus huomattavasta kansallisesta ja kansainvälisestä elämäntyöstä. Palkinnon saajan valinneeseen valiokuntaan kuuluvat Suomen Lääkäriliiton, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Suomen Lääketieteen Säätiön hallitusten puheenjohtajat. Palkinto on myönnetty vuosittain Lääkäripäivien aikana vuodesta 1981 lähtien. Inkeri Elomaa pitää palkinnon luovutuksen yhteydessä Lääkäripäivillä 9.1.2014 juhlaluennon aiheesta "Toivon polku". Palkinnon luovuttavat Pohjolan toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Jari Sokka.

Lisätietoja:
Professori Inkeri Elomaa, puh. 0400-779839, inkeri.elomaa@kolumbus.fi
Ylilääkäri Anne Lamminpää, Pohjola Vakuutus, puh. 010 253 2418, anne.lamminpaa@pohjola.fi