Suomi-yhtiön tilinpäätöstiedote vuodelta 2014

                                                                                                                                   25.3.2015

 

Vuosi 2014 oli Suomi-yhtiölle vaikea – siksi asiakkaille ei lisäetuja

Vuosi 2014 oli taloudellisesti vaikea Keskinäiselle Henkivakuutusyhtiölle Suomelle. Sijoitusten tuotto oli kohtuullisen hyvä 6,8 prosenttia, mutta tulosta heikensi vastuuvelan markkinaehtoisen arvon nousu korkojen laskiessa. Tämän seurauksena yhtiön markkinaehtoinen eli toiminnallinen tulos oli huono. Negatiivisen tuloksen takia yhtiö ei antanut asiakkaille lisäetuja luvattujen, nykyoloissa korkeiden, korkotuottojen päälle.

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi eli Suomi-yhtiö täyttää 125 vuotta toukokuun alussa 2015. Yhtiön syntymäpäivän katsotaan olevan 2.5.1890 eli päivä jona yhtiö myönsi ensimmäiset vakuutuksensa. Toiminnallisesta näkökulmasta katsoen juhlavuosi ei näytä kovin valoisalta perinteistä laskuperustekorkoista henki- ja eläkevakuuttamista harjoittavalle yhtiölle.

- Lähes seitsemän prosentin sijoitustuotto ei kyennyt kokonaan kompensoimaan sitä, että yhtiön asiakkaille annettujen tuottolupausten arvot kasvoivat voimakkaasti korkotason pudotessa. Markkinaehtoinen tuloksemme painui uutta säädöskehikkoa ennakoivien laskentaperiaatteidemme mukaan huonoksi, sanoo toimitusjohtaja Jari Sokka.

Suomi-yhtiön vastuu asiakkaille eli vastuuvelka muodostuu pitkäaikaisiin korkosijoituksiin verrattavista sitoumuksista. Siksi niiden arvo nousi merkittävästi yhtiön markkinaehtoisessa taseessa korkojen laskiessa. Markkinaehtoisuus ei kokonaisuudessaan näy nykysäännösten mukaisessa tilinpäätöksessä, koska siinä vastuuvelka arvostetaan pitkälti kiinteällä korolla. Yhtiössä olevat vakuutussäästöt ovat laskuperustekorkoisia ja niissä sijoitusriskin kantaa yhtiö.

- Korkojen lasku ennätysalhaiseksi onkin ajanut yhtiömme kovaan paikkaan, kun ottaa huomioon Suomi-yhtiön korkeat, jopa yli  seitsemän prosentin tuottolupaukset asiakkaille. Nykyinen korkoympäristö yhdistettynä kiristyviin vakavaraisuusvaatimuksiin rajaa kaltaisemme henkivakuutusyhtiön mahdollisuudet vähiin niin sijoituspolitiikassa kuin lisäetujen antamisessa, Sokka jatkaa.

Ryhmäeläkevakuutuskannan siirto vauhditti vakuutuskannan pienenemistä

Yhtiön merkittävin toimenpide tilivuonna oli ryhmäeläkevakuutuskannan siirto Mandatum Lifeen. Vuoden lopussa toteutuneessa kannansiirrossa Mandatum Lifeen siirtyi noin 2 300 vakuutusta ja noin 30 000 vakuutettua. Siirtyvän vastuuvelan määrä oli 1 329 miljoonaa euroa. Kannansiirron yhteydessä ryhmäeläkevakuutuskannan osuus yhtiön nettovarallisuudesta siirtyi Mandatum Lifeen osana vastuuvelkaa. Tämä vaikutti yhtiön tilivuoden kirjanpidolliseen tulokseen arviolta noin 325 miljoonaa euroa tulosta heikentäen.

Yhtiö ei myönnä uusia vakuutuksia, vaan ajaa toimintaansa vähittäin alas. Myös edellä mainitun ryhmäeläkekannan siirron taustalla oli run off -yhtiön alasajon tehostaminen ja elinikäisiin eläkkeisiin liittyvän ns. pitkäikäisyysriskin hallinnan parantaminen vakuutuksenottajien ja edunsaajien näkökulmasta.

Suomi-yhtiön vakuutusmaksutulo oli 43 miljoonaa euroa (50 milj. euroa). Korvauksia maksettiin kaikkiaan 378 miljoonaa euroa (374 milj. euroa).

Suomalaisten vakuutussäästöistä Suomi-yhtiön hoidossa oli vuoden lopussa 6,7 prosenttia (11,1 %), laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä osuus oli 18,0 prosenttia (22,6 %).

Yhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa (12 milj. euroa). Liikekulujen kasvu selittyy vakuutuskannan siirtoon liittyvillä kertaluonteisilla kustannuksilla. Liikekustannussuhde oli 100 prosenttia.

Vuodelta 2014 Suomi-yhtiö jakoi asiakkailleen lisäetuina yhteensä noin 1 miljoonaa euroa. Nämä muodostuivat riskivakuutuksille myönnetyistä lisäsummista ja maksunalennuksista. Vakuutussäästöille ei lisäetuja maksettu laisinkaan. Vuotta aiemmin yhtiö jakoi lisäetuja 43 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä lisäetujen määrää kasvatti ryhmäeläkkeen kannansiirto ja siihen liittynyt siirtyneen vakuutuskannan osuuden siirtäminen yhtiön nettovarallisuudesta osana vastuuvelkaa.


Sijoitustuotot kohtuulliset

Suomi-yhtiön sijoituskanta oli käyvin arvoin tilivuoden lopussa 4 728 miljoonaa euroa (6 013 milj. euroa). Sijoitusten tuotto oli 6,8 prosenttia eli euromääräisesti käyvin arvoin 395 miljoonaa euroa (105 milj. euroa).

- Sijoitusvuodesta jäi päällimmäisenä mieleen keväällä vallinnut poikkeuksellinen markkinoiden seesteisyys, joka purkautui kesällä Ukrainan tilanteen kriisiytymiseen, öljyn hinnan romahdukseen ja dollarin nopeaan vahvistumiseen.  Keskuspankkiirit ohjasivat sijoitusmarkkinoita kuitenkin isännän ottein. Sijoitustuotot olivat lopulta suotuisia ultrakevyen rahapolitiikan helliessä varallisuusarvoja. Omistaminen oli kannattavaa vuonna 2014, sijoitusjohtaja Petteri Joensuu sanoo.

Suomi-yhtiön sijoituksista tilivuoden lopussa oli osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa 11 prosenttia (17 %). Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitus-omaisuudesta oli vuoden 2014 lopussa 44 prosenttia (43 %). Samaan aikaan 35 prosenttia (28 %) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Kiinteistöjen osuus oli 6 prosenttia (11 %). Kiinteistöihin on tässä luettu myös sijoitukset kiinteistöihin sijoittaviin sijoitus-rahastoihin ja yhteissijoitusyrityksiin.  Absoluuttisen tuoton rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1 prosenttia (1 %) yhtiön sijoitusomaisuudesta.

- Euroopan keskuspankin kesällä aloittama ja tämän vuoden puolella laajentama deflaationvastainen setelirahoitusohjelma on alentanut euroalueen markkinakorot ennätysalhaisiin lukemiin, jopa nollarajan tuolle puolen.  Korkotason laskun myötä euron ulkoinen arvo on keskimäärin laskenut selvästi.  Eurotalous on saanut kaivatun piristysruiskeen.  Yksittäisen valuutta-alueen devalvaatio on kuitenkin toisen revalvaatio. Merkillepantavaa onkin eri keskuspankkien yhä aggressiivisemmaksi käynyt keskinäinen nokittelu ja vastatulien sytyttely valuuttarintamalla.

- Kaiken kaikkiaan setelirahoitusohjelman ja keskuspankkien välisen dynamiikan peräaallot ovat vaikeasti etukäteen arvioitavissa.  Elämme outoja aikoja sijoitusmarkkinoilla, Joensuu kiteyttää. 

Tilivuoden aikana yhtiön sijoitustoiminnassa jatkui sijoitussalkun riskiohjattavuuden edistäminen. Tämä näkyi tilivuoden aikana esimerkiksi epälikvidien omaisuuserien myyntien jatkumisena.


Vakavaraisuustilanne rajoittaa lisäetujen jakamista lähivuosina

Konsernin vakavaraisuuspääoma oli vielä tilivuoden lopussa voimassa olevan vakavaraisuussääntelyn mukaisesti 901 miljoonaa euroa. Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 23,7 prosenttia (24,6 %).

Vuoden 2016 alussa voimaan tulevien Solvenssi II -vakavaraisuusvaatimusten suhteen tilanne näyttää toiselta. Uuden kehikon mukaisen vähimmäispääomavaatimuksen yhtiö olisi vuoden 2014 lopussa täyttänyt. Uuden kehikon mukaista vakavaraisuuspääomavaatimusta yhtiö ei kuitenkaan olisi ilman mahdollisia siirtymäsäännöksiä täyttänyt vuoden 2014 lopussa. 

Käytännössä vallitseva vakavaraisuustilanne tarkoittaa sitä, että historiallisen alhainen korkotaso rajoittaa lähivuosinakin mahdollisuuksia antaa lisäetuja säästöä sisältäville vakuutuksille.  Yhtiön riskinkantokyky on heikentynyt, kun pääomaa on jouduttu sitomaan entistä enemmän annettujen korkolupausten kattamiseen. Vapautuva pääoma tullaan lähitulevaisuudessa käyttämään ensisijaisesti yhtiön riskinkantokyvyn parantamiseen.