Vakuutusarkisto

Suomi-Yhtiön tilinpäätöstiedote 2012:

Sijoitustuotoissa päästiin tavoitteisiin

Suomi-yhtiön sijoitustuotot vuonna 2012 olivat 8,9 prosenttia (1,4 prosenttia vuonna 2011). Tuotot olivat yhtiön omien tavoitteiden mukaiset. Tavoitteita kovensi markkinakorkojen lasku. Tämä johtuu siitä, että korkojen lasku kasvattaa yhtiön vastuuvelan markkinaehtoista arvoa. Lisäetuja yhtiö antoi kaikkiaan yli 23 miljoonaa euroa.

- Voimme olla tyytyväisiä sijoitustuottoomme, sillä sijoitustemme osakepaino oli keskimäärin vain kymmenen prosenttia, toimitusjohtaja Jari Sokka sanoo.

Yhtiö on viime vuosina alentanut sijoitusriskiään ennakoidessaan uusia EU-säännöksiä eli Solvenssi II -direktiiviä. Yhtiö on pienentänyt riskitasoaan erityisesti osakesijoituksia vähentämällä ja korkosijoituksia lisäämällä. Tämä näkyy parantuvana turvaavuutena, mutta samalla tulevien tuottojen odotusarvo pienenee.

Korkosijoituksien lisääminen liittyy vastuuvelan muutoksista johtuvan korkoriskin suojaamiseen. Vastuuvelan markkinaehtoinen arvo muuttuu markkinakorkojen muuttuessa. Sijoittamalla pitkäaikaisiin korkosijoituksiin pystytään osittain neutralisoimaan kyseisen vastuuvelan markkinaehtoisen arvonmuutoksen vaikutus. Tilivuonna korkosijoitusten tuotto olikin korkea, kun korot laskivat ja korko-omaisuuserien arvot nousivat, mutta samalla vastuuvelan arvon markkinaehtoinen kasvu nosti sijoitusten tuottovaadetta ja laski yhtiön toiminnallista tulosta.

- Vallitseva alhainen korkotaso luo kaltaisellemme toimijalle melkoisesti haasteita tulevaisuuden suhteen. Keskuspankit yrittävät tukea talouskasvua pitämällä korkotason alhaalla, mutta meiltä tämä kaventaa toimintamahdollisuuksia, koska joudumme arvostamaan taseen velkapuolen samalla keinotekoisen alhaisella korolla, Sokka jatkaa.

Markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy nykysäännösten mukaisessa tilinpäätöksessä, koska siinä vastuuvelka arvostetaan pitkälti kiinteällä korolla. Korkotason muutos heijastuu tilinpäätökseen kuitenkin vastuuvelan korkotäydennyksen kautta. Nykyisenä matalan korkotason aikana Suomi-yhtiö joutuu varaamaan osan vakavaraisuudestaan sen varmistamiseen, että asiakkaille luvatut korot voidaan tulevinakin vuosina maksaa. Heidän vakuutussäästöilleen on luvattu 3,5 - 7,2 prosentin vuosittaista korkoa, mikä myös huomattavasti nostaa yhtiön tuottotavoitetta. Tilivuonna yhtiö täydensikin vastuuvelkaansa 275 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi.

Yhtiön taseen loppusumma käyvin arvoin oli vuoden 2012 lopussa 6,3 miljardia euroa (6,3 miljardia euroa vuonna 2011). Konsernin vakavaraisuuspääoma oli vuoden 2012 lopussa 1 349 miljoonaa euroa (1 140 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 27,6 prosenttia (23,1 %).

Vakuutuskanta pienenee hiljalleen odotusten mukaisesti

Suomi-yhtiö maksaa korvauksia paljon enemmän kuin yhtiöön tulee maksutuloa, koska yhtiö ei myönnä uusia vakuutuksia, vaan ajaa toimintaansa vähittäin alas.

Suomi-yhtiön vakuutusmaksutulo oli 56 miljoonaa euroa (53 milj. euroa). Korvauksia maksettiin kaikkiaan 440 miljoonaa euroa (412 milj. euroa). Tilivuoden aikana yhtiö jatkoi varautumista ryhmäeläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun, mikä pienensi tulosta 13 miljoonalla eurolla.

Suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 11,3 prosenttia (12,6 %), laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä osuus oli 22,1 prosenttia (21,0 %).

Yhtiön liikekulut olivat 13 miljoonaa euroa (13 milj. euroa). Liikekustannussuhde oli 100 prosenttia.

Sijoitukset tuottivat 8,9 prosenttia

Suomi-yhtiön sijoituskanta oli käyvin arvoin tilivuoden lopussa 6 137 miljoonaa euroa (5 974 milj. euroa). Sijoitusten tuotto oli 8,9 prosenttia eli euromääräisesti käyvin arvoin 516 miljoonaa euroa (86 milj. euroa).

Tilivuonna ja erityisesti sen loppupuolella sijoitusmarkkinoita leimasi toipuminen Euroopan velkakriisistä. Kuluvana vuonna suuret teemat näyttävät olevan vaihtumassa, sijoitusjohtaja Timo Hukka arvioi.

- Aiempi pessimismi ja huoli Euroopan velkakriisistä ja reunavaltioiden ongelmista on vaihtunut orastavaan toivoon globaalitalouden asteittaisesta elpymisestä. Usko keskuspankkien kaikkivoipaisuuteen on vahva, ja korkojen uskotaan pysyvän alhaalla vielä pitkään. Osakemarkkinoilla sijoittajien luottamus on vahvistunut ja riski tuntuu jälleen maistuvan. Ei ole poissuljettua, että kuluvan vuoden aikana osakemarkkinoilla nähdään laajaltikin uusia, kaikkien aikojen ennätyslukemia, Hukka sanoo.

- Toteutuessaan tämä merkitsisi jo kolmetoista vuotta jatkuneen, edestakaisen ja pitkäaikaista suuntaa vailla olevan heiluntavaiheen päättymistä ja osakemarkkinoiden palaamista nousevalle trendille. Saatamme elää historiallista aikaa.

Tilivuoden lopussa yhtiön sijoituksista oli osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa 14 prosenttia (17 %). Osakesijoitusten riskikorjattu osuus oli tilivuoden lopussa noin 10 prosenttia (10 %) sijoitussalkusta.

Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2012 lopussa 46 prosenttia (46 prosenttia). Samaan aikaan 26 prosenttia (22 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja.

Kiinteistöjen osuus oli 11 prosenttia (12 %). Kiinteistöihin on tässä luettu myös sijoitukset kiinteistöihin sijoittaviin sijoitusrahastoihin ja yhteissijoitusyrityksiin.

Absoluuttisen tuoton rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 3 prosenttia (3 %) yhtiön sijoitusomaisuudesta.

Lisäetuja yli 23 miljoonaa euroa 

Vuodelta 2012 Suomi-yhtiö jakoi asiakkailleen lisäetuina yhteensä noin 23 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin yhtiö jakoi lisäetuja 82 miljoonaa euroa, kun aikanaan ehdollisesti luvatut erityislisäedut jaettiin loppuun.

Kaikille säästöä sisältäville vakuutuksille annettiin 0,5 prosentin asiakashyvitys. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla.

Ns. vanhojen vakuutusten pysyväisluonteiset edut, kuten vuotuinen 2,7 prosentin erityisetu säästöille, jatkuvat aiempien päätösten mukaisin ehdoin. Vanhat vakuutukset ovat olleet Suomi-yhtiössä voimassa jo 1.7.1997.

Vuodelta 2012 vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan 7,7 prosenttiin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta sekä tilivuoden 0,5 prosentin asiakashyvityksestä. Vanhojen riskivakuutusten lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2012 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,0 – 5,0 prosenttia. Lisäedut vuodelta 2012 annetaan vakuutuksenottajille vuoden 2013 aikana.

Lisäeduista päätetään vuosittain yleensä marraskuussa. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen, ja edut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin.

Lääketieteen palkinto

Professori Martti Kekomäelle Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto


Kekomäki keskittäisi kirurgian paljon leikkauksia tekeviin sairaaloihin

Keskittämällä kirurgisia toimenpiteitä isoihin yksiköihin leikkauksia voidaan tehdä enemmän, tehokkaammin ja turvallisemmin, vaikka tästäkin säännöstä on poikkeuksia. Näin sanoo professori Martti Kekomäki, jolle myönnetään Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron lääketieteen palkinto. Hänet palkitaan pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstään terveydenhuollon johtamisen ja terveystaloustieteen periaatteiden edistäjänä. Palkinnon saajan valinneeseen valiokuntaan kuuluvat Suomen Lääkäriliiton, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Suomen Lääketieteen Säätiön hallitusten puheenjohtajat.

Martti Kekomäki on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu kouluttaja ja asiantuntija terveydenhuollon ekonomian, menetelmien ja johtamisen aloilla. Hän on ollut HUSin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori. Koulutukseltaan hän on kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri. Terveydenhuollon ammattilaisia hän on kouluttanut johtajiksi neljännesvuosisadan ajan. Hän toimi pitkään myös terveydenhoidon menetelmien arviointiyksikön Finohtan kliinisenä konsulttina ja toimii edelleen aktiivisesti kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

- On eri asia, tehdäänkö sairaalassa tietyntyyppisiä leikkauksia vuodessa viisi vai viisikymmentä, Kekomäki havainnollistaa keskitetyn kirurgian vahvuutta. Samoja toimenpiteitä paljon tekevät kirurgit kehittyvät, koska kokemus karttuu. Jos leikkauksia tehdään harvoin, riskit ovat suuremmat ja virheet todennäköisempiä. Harjoitus tekee tässäkin mestarin.

Erityisen hyvään tuottavuuteen Suomessa on päästy sairaaloissa, joissa toimintamallia on kehitetty aloitteellisesti. Kekomäki ottaa yhdeksi esimerkiksi HUSin suhteellisen pienen Porvoon sairaalan, jonka toimintamalliin kuuluu anestesiavalmistelu leikkaussalin ulkopuolella ja nopea kotiuttaminen. Leikkauksen jälkeen potilas on aktiivinen kuntoutuja, jolla on oma tahto parantua. Kekomäen mukaan varsinkin iäkkäiltä vuoteeseen jääviltä ihmisiltä häviää lihasmassaa monen prosentin vuorokausivauhtia, mikä pitkittyessään vaarantaa jopa leikkaustuloksen.

Terveydenhuollon vertailuanalyysejä kannattaa Kekomäen mielestä tehdä, sillä hyviä ja huonoja käytäntöjä löytyy samastakin maasta. Terveydenhuoltoa uudistettaessa on hyödyllistä katsoa myös, mitä muut länsimaat ovat tehneet, oli sitten kyseessä johtajuus, tietotekniset ratkaisut tai hoitomenetelmien valinta.

Tasavertaisuus on kaikkien oikeus

Hoitotoimenpiteiden keskittämiseen liittyy rahoitus. Kekomäki kannattaa terveydenhuollossa julkista rahoitusta ja yhden kanavan rahoitusmallia, joka kattaisi käytännössä kaikki sairauden ja sen hoidon synnyttämät kustannukset. Yksityispuolen terveyspalveluita ihmiset voivat sitten ostaa omalla rahallaan. Järjestelmää rakennettaessa erilaisten hallintokerrosten määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä eikä alueellisen tasa-arvon tavoitteesta saa lipsua.

- Olen täysin epäpoliittinen henkilö, ja näen markkinatalouden toimivan hyvin monessa asiassa. Terveydenhuoltoon se sopii huonosti, koska sekä tuotteen että asiakkaan määritteleminen on julkisrahoitteisessa terveydenhuollossa vaikeata. Terveydenhuollon rahat eivät saa joutua markkinoiden hallintaan. Palvelusopimuksia koskeva riitely kuormittaa jo nyt oikeuslaitostamme.

Hoito pitää mitoittaa potilaan kliinisen tarpeen - ei tulojen, asuinpaikan tai koulutustason - mukaan. Jopa Yhdysvalloissa kansalaisten tasa-arvo on yksi koko terveydenhuollon laadun mittapuista. Kekomäkeä huolettaa yhteiskunnan polarisoituminen, terveyserojen kasvu ja lääkäreiden pako terveyskeskuksista, mikä sentään on viime vuosina hidastunut.

- Ihmisiä ei saa jakaa vuohiin ja lampaisiin. Terveydenhuolto on ainoa alue, jossa meillä on vastuu vähimmistä veljistämme. Ikäihmistenkin tulee voida tuntea itsensä täysiarvoisiksi kansalaisiksi. Terveydenhuollossa risteytyy koko ihmiselämän kirjo syntymästä kuolemaan, rahasta sen puutteeseen, toivosta epätoivoon. Toivon säilyttäminen on keskeistä parantumisessa, pelkkä tekniikka ja hoitaminen eivät kaikkea ratkaise, Kekomäki sanoo.

Jokaisella on myös vastuu terveydestään huolehtimisesta. Ihmisiä tulee kannustaa terveyttä edistäviin jokapäiväisiin valintoihin myönteisellä tavalla.

Johtaminen laadun parantamista

Kaikki johtaminen on muutoksen johtamista, mutta terveydenhoidon johtamisessa Kekomäki korostaa eroavuutta suuryrityksen johtamiseen. Terveydenhoidossa johtaminen on ennen kaikkea hoidon laadun jokapäiväistä parantamista.

Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto on tunnustus huomattavasta kansallisesta ja kansainvälisestä elämäntyöstä. Se on myönnetty vuosittain Lääkäripäivien aikana vuodesta 1981 lähtien. Professori Martti Kekomäki pitää palkinnon luovutuksen yhteydessä Lääkäripäivillä 10.1.2013 juhlaluennon aiheesta "Uuden kynnyksellä". Palkinnon luovuttavat Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Jari Sokka.


Lääketieteen palkinto

Professori Martti Kekomäelle Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto


Kekomäki keskittäisi kirurgian paljon leikkauksia tekeviin sairaaloihin

Keskittämällä kirurgisia toimenpiteitä isoihin yksiköihin leikkauksia voidaan tehdä enemmän, tehokkaammin ja turvallisemmin, vaikka tästäkin säännöstä on poikkeuksia. Näin sanoo professori Martti Kekomäki, jolle myönnetään Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron lääketieteen palkinto. Hänet palkitaan pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstään terveydenhuollon johtamisen ja terveystaloustieteen periaatteiden edistäjänä. Palkinnon saajan valinneeseen valiokuntaan kuuluvat Suomen Lääkäriliiton, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Suomen Lääketieteen Säätiön hallitusten puheenjohtajat.

Martti Kekomäki on kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu kouluttaja ja asiantuntija terveydenhuollon ekonomian, menetelmien ja johtamisen aloilla. Hän on ollut HUSin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori. Koulutukseltaan hän on kirurgian ja lastenkirurgian erikoislääkäri. Terveydenhuollon ammattilaisia hän on kouluttanut johtajiksi neljännesvuosisadan ajan. Hän toimi pitkään myös terveydenhoidon menetelmien arviointiyksikön Finohtan kliinisenä konsulttina ja toimii edelleen aktiivisesti kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

- On eri asia, tehdäänkö sairaalassa tietyntyyppisiä leikkauksia vuodessa viisi vai viisikymmentä, Kekomäki havainnollistaa keskitetyn kirurgian vahvuutta. Samoja toimenpiteitä paljon tekevät kirurgit kehittyvät, koska kokemus karttuu. Jos leikkauksia tehdään harvoin, riskit ovat suuremmat ja virheet todennäköisempiä. Harjoitus tekee tässäkin mestarin.

Erityisen hyvään tuottavuuteen Suomessa on päästy sairaaloissa, joissa toimintamallia on kehitetty aloitteellisesti. Kekomäki ottaa yhdeksi esimerkiksi HUSin suhteellisen pienen Porvoon sairaalan, jonka toimintamalliin kuuluu anestesiavalmistelu leikkaussalin ulkopuolella ja nopea kotiuttaminen. Leikkauksen jälkeen potilas on aktiivinen kuntoutuja, jolla on oma tahto parantua. Kekomäen mukaan varsinkin iäkkäiltä vuoteeseen jääviltä ihmisiltä häviää lihasmassaa monen prosentin vuorokausivauhtia, mikä pitkittyessään vaarantaa jopa leikkaustuloksen.

Terveydenhuollon vertailuanalyysejä kannattaa Kekomäen mielestä tehdä, sillä hyviä ja huonoja käytäntöjä löytyy samastakin maasta. Terveydenhuoltoa uudistettaessa on hyödyllistä katsoa myös, mitä muut länsimaat ovat tehneet, oli sitten kyseessä johtajuus, tietotekniset ratkaisut tai hoitomenetelmien valinta.

Tasavertaisuus on kaikkien oikeus

Hoitotoimenpiteiden keskittämiseen liittyy rahoitus. Kekomäki kannattaa terveydenhuollossa julkista rahoitusta ja yhden kanavan rahoitusmallia, joka kattaisi käytännössä kaikki sairauden ja sen hoidon synnyttämät kustannukset. Yksityispuolen terveyspalveluita ihmiset voivat sitten ostaa omalla rahallaan. Järjestelmää rakennettaessa erilaisten hallintokerrosten määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä eikä alueellisen tasa-arvon tavoitteesta saa lipsua.

- Olen täysin epäpoliittinen henkilö, ja näen markkinatalouden toimivan hyvin monessa asiassa. Terveydenhuoltoon se sopii huonosti, koska sekä tuotteen että asiakkaan määritteleminen on julkisrahoitteisessa terveydenhuollossa vaikeata. Terveydenhuollon rahat eivät saa joutua markkinoiden hallintaan. Palvelusopimuksia koskeva riitely kuormittaa jo nyt oikeuslaitostamme.

Hoito pitää mitoittaa potilaan kliinisen tarpeen - ei tulojen, asuinpaikan tai koulutustason - mukaan. Jopa Yhdysvalloissa kansalaisten tasa-arvo on yksi koko terveydenhuollon laadun mittapuista. Kekomäkeä huolettaa yhteiskunnan polarisoituminen, terveyserojen kasvu ja lääkäreiden pako terveyskeskuksista, mikä sentään on viime vuosina hidastunut.

- Ihmisiä ei saa jakaa vuohiin ja lampaisiin. Terveydenhuolto on ainoa alue, jossa meillä on vastuu vähimmistä veljistämme. Ikäihmistenkin tulee voida tuntea itsensä täysiarvoisiksi kansalaisiksi. Terveydenhuollossa risteytyy koko ihmiselämän kirjo syntymästä kuolemaan, rahasta sen puutteeseen, toivosta epätoivoon. Toivon säilyttäminen on keskeistä parantumisessa, pelkkä tekniikka ja hoitaminen eivät kaikkea ratkaise, Kekomäki sanoo.

Jokaisella on myös vastuu terveydestään huolehtimisesta. Ihmisiä tulee kannustaa terveyttä edistäviin jokapäiväisiin valintoihin myönteisellä tavalla.

Johtaminen laadun parantamista

Kaikki johtaminen on muutoksen johtamista, mutta terveydenhoidon johtamisessa Kekomäki korostaa eroavuutta suuryrityksen johtamiseen. Terveydenhoidossa johtaminen on ennen kaikkea hoidon laadun jokapäiväistä parantamista.

Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen palkinto on tunnustus huomattavasta kansallisesta ja kansainvälisestä elämäntyöstä. Se on myönnetty vuosittain Lääkäripäivien aikana vuodesta 1981 lähtien. Professori Martti Kekomäki pitää palkinnon luovutuksen yhteydessä Lääkäripäivillä 10.1.2013 juhlaluennon aiheesta "Uuden kynnyksellä". Palkinnon luovuttavat Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Jari Sokka.


Suomi-yhtiön sijoitukset tuottivat alkuvuonna 4,5 prosenttia

21.8.2012

Käyvillä arvoilla laskettu Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto oli vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla 4,5 prosenttia.

- Sijoitustoiminnan tuottoon voimme mielestäni olla vähintäänkin tyytyväisiä, koska sijoitussalkkumme riskitaso on selvästi alhaisempi kuin se vielä jokunen vuosi sitten oli. Toisaalta markkinakorkojen edelleen jatkunut lasku vaikutti toiminnalliseen tulokseemme negatiivisesti edellisvuoden tapaan, toimitusjohtaja Jari Sokka toteaa.

- Sinänsä toiminnallinen tulos, jossa siis vastuuvelka arvostetaan markkinakorkojen mukaisesti, jäi kuitenkin niukasti positiiviseksi. Vallitsevissa markkinaolosuhteissa tätä voi pitää kokonaisuuden kannalta tyydyttävänä saavutuksena, Sokka jatkaa.

Kesäkuun lopussa Suomi-yhtiön sijoituskannan markkina-arvo oli noin 6,1 miljardia euroa. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhtiön toimintapääoma nousi 1,4 miljardiin euroon vuodenvaihteen 1,1 miljardista eurosta. Vastaavasti vakavaraisuusaste nousi 29,7 prosenttiin (23,1 prosenttia 12/2011). Vastuuvelan kirjanpidollinen arvo oli 4,8 miljardia euroa.

Vakuutusyhtiöiden - kuten pankkienkin - valvontaa ollaan lisäämässä ja vakavaraisuusvaatimuksia kiristämässä. Tämän seurauksena Suomi-yhtiön vakavaraisuusvaatimukset nousevat lähivuosina merkittävästi. Kaavaillut muutokset edellyttävät myös vastuuvelan arvostamista markkinaehtoisesti. Suomi-yhtiön vakuutussopimuksissa taas on luvattu korkea ja kiinteä tuotto. Yhtiö joutuukin alhaisten korkojen aikana varaamaan merkittävän osan nykyisestä toimintapääomastaan tuottolupaustensa katteeksi. Yhteisvaikutuksena edellä mainitusta yhtiölle aiheutuu tarve jatkaa sijoitusomaisuuden aktiivista allokointia vähäriskisempään suuntaan. Tavoitteena on olla hyvissä asemissa uusien vakavaraisuussäännösten tullessa aikanaan voimaan.

Sijoitusmarkkinat polkevat paikoillaan

- Sijoitusmarkkinoilla ensimmäinen vuosipuolisko sujui jopa pelottavan tarkasti edellisvuoden tavoin, sijoitusjohtaja Timo Hukka sanoo. Hyvää ensimmäistä neljännestä seurasi murheellinen toinen neljännes. Käännekin osui lähes päivälleen samaan ajankohtaan kuin viime vuonna.

- Vaikka kolmannen neljänneksen alku on onneksi ollut hieman viimevuotista parempi, näyttää siltä kuin markkinoiden isossa kuvassa mikään ei olisi muuttunut. Korot ovat edelleen poikkeuksellisen alhaalla, osakkeet ovat sahanneet edes takaisin vailla selkeää suuntaa eikä riskinottamisesta ole palkittu. Sijoittajien aika kuluu enemmän viranomaistoimenpiteiden ja politiikan seurantaan kuin itse talouden, markkinan tai yksittäisten sijoituskohteiden analysointiin. Aktiiviset toimenpiteet tähtäävät enemmän riskien minimointiin ja taseiden sopeutukseen kuin terveeseen tuoton tavoitteluun.

- Aika aikaa kutakin, Timo Hukka summaa.

Vuoden alkupuoliskolla Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto käyvillä arvoilla laskettuna oli 4,5 prosenttia (0,2 prosenttia 06/2011).

Omaisuusluokista parhaiten tuottivat osakesijoitukset sekä korkosijoitukset. Näiden kummankin omaisuusluokan tuotto oli 4,8 prosenttia. Suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 2,5 prosenttia. Epäsuorat kiinteistösijoitukset nostivat kiinteistösijoitusten kokonaistuoton 3,3 prosenttiin. Vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto oli 3,4 prosenttia.

Kesäkuun lopussa yhtiön 6,1 miljardin euron sijoituksista oli erilaisissa korkoinstrumenteissa 74 prosenttia. Osakkeiden osuus sijoituksista oli 7 prosenttia, josta kesäkuun lopussa oli suojattuna vielä vajaa neljännes. Kiinteistöihin, mukaan lukien kiinteistörahastot, oli sijoitettu 12 prosenttia kaikista sijoituksista. Vaihtoehtoisissa sijoituksissa oli 7 prosenttia mukaan lukien pääomasijoitukset.


Vakuutustoiminta jatkui vakaana

Yhtiön vakuutusmaksutulo oli alkuvuonna 26 miljoonaa euroa (21 miljoonaa euroa 06/2011).

Maksetut 235 miljoonan euron korvaukset olivat odotusten mukaisia (206 miljoonaa euroa 06/2011). Valtaosa korvauksista on asiakkaiden erääntyviä vakuutussäästöjä.

Suomi-yhtiö on ulkoistanut pääosan vakuutus- ja sijoituskantansa hoidosta OP-Pohjola-ryhmään. Yhtiön palveluksessa on 10 henkilöä. Ulkoistamissopimukset ovat pääosin pitkäaikaisia, ja niiden aiheuttamien kustannusten ennustettavuus on hyvä. Yhtiön liikekulut olivat alkuvuonna 6,8 miljoonaa euroa (6,6 milj. euroa 06/2011).

Lisäeduista päätös marraskuussa

Vuodelta 2012 maksettavien lisäetujen osalta yhtiön hallitus tekee lisäetupäätöksen aiempaan tapaan marraskuussa. Mahdollisten lisäetujen määrä on yhtiön nykyisellä riskinkantokyvyllä ja omaisuusallokaatiolla voimakkaasti riippuvainen markkinakorkojen kehityksestä.

Syksyllä vaalit, yhtiölle valitaan uusi edustajisto

Suomi-yhtiön edustajiston vaalit järjestetään postivaalina 12. - 28.11.2012. Yhtiökokouksena toimivaan ja siten yhtiön osakkaiden eli vakuutuksenottajien päättämisvaltaa käyttävään edustajistoon valitaan 40 jäsentä. Vaalien päättyessä kaikkien nykyisten 75 jäsenen kausi päättyy. Uuden edustajiston kausi alkaa heti vaalien päätyttyä ja kestää kuusi vuotta eli vuoden 2018 loppupuolelle.

Suomi-yhtön edustajiston vaalit 2012

Suomi-yhtiön internet-sivuille www.suomi-yhtio.fi> on 21.5.2012 avattu Edustajiston vaalit -sivusto marraskuussa 2012 pidettäviä edustajiston vaaleja varten. Sivustolta löytyy vaaleja koskevaa informaatiota sekä ehdokasasettelun asiakirjat ohjeineen.

Ennakkotietoa Suomi-yhtiön vuoden 2011 tilinpäätöksestä

Ennakkotieto: Suomi-yhtiön sijoitusten tuotto 1,4 prosenttia

Suomi-yhtiön sijoitusten tuotto vuonna 2011 oli 1,4 prosenttia (6,4 prosenttia vuonna 2010) käyvin arvoin laskettuna.

- Markkinatilanne huomioon ottaen sijoitusten tuottoa voi luonnehtia sinänsä kohtuulliseksi. Kokonaisuutena tarkasteltaessa vuoden 2011 tulosta ei voi kuitenkaan pitää tyydyttävänä. Suurin syy tähän on se, että vuoden aikana voimakkaasti alentunut korkotaso heikentää yhtiön toiminnallista tulosta. Joudumme nimittäin varaamaan merkittävän osan vakavaraisuudestamme sen varmistamiseen, että luvatut laskuperustekorot voidaan aikanaan maksaa, sanoo toimitusjohtaja Jari Sokka.

Yhtiö ottaa toiminnallisen tuloksensa laskennassa jo nyt huomioon henkivakuutusyhtiöiden uudet vakavaraisuussäännökset, jotka tulevat EU:ssa voimaan parin vuoden kuluttua. Kyse on ns. Solvenssi II -direktiivistä. Tulossa olevien säännösmuutosten vuoksi yhtiö on myös parin viimeksi kuluneen vuoden aikana merkittävästi alentanut sijoitusriskiään. Muun muassa osakesijoituksia on vähennetty ja korkosijoituksia lisätty.

- Asiakkaille annetun korkean ja kiinteän korkolupauksen, alhaisen markkinakorkotason ja tiukentumassa olevien vakavaraisuusvaateiden yhdistelmä on Suomi-yhtiön kaltaiselle keskinäiselle ja run off -tilassa olevalle yhtiölle suuri haaste, Sokka tähdentää. Asiakkaiden kannalta tämä käytännössä tarkoittaa, että menneiden vuosien kaltaisiin korkeisiin lisäetuihin on vaikea enää yltää.

Vuodelta 2011 Suomi-yhtiö jakoi asiakkailleen lisäetuina yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy loppuvuoden 2010 hyvän tuloksen jäljiltä 60 miljoonaa euroa, joka varattiin lisäetuihin heti vuoden 2011 alussa. Näin tehtiin, koska haluttiin jakaa loppuun aikanaan ehdollisesti luvatut, vakuutuskannan jakoa kahteen osaan ylläpitäneet erityislisäedut.

Yhtiön taseen loppusumma käyvin arvoin oli vuoden 2011 lopussa 6,3 miljardia euroa (6,5 miljardia euroa vuonna 2010).

SUOMI-YHTIÖN LISÄEDUT VUODELLE 2012

Suomi-yhtiö jakaa lisäetuja yhteensä 85 miljoonaa euroa

Vakuutuskannan kahtiajako päättyy – erityislisäedut maksetaan loppuun

Suomi-yhtiön hallitus on päättänyt kuluvan vuoden lisäetujen yhteismääräksi 85 miljoonaa euroa. Tämä sisältää jo alkuvuonna varatun 60 miljoonan euron lisäetuvarauksen. Lisäedut annetaan vakuutuksenottajille vuonna 2012 asiakashyvityksinä ja vanhojen vakuutusten erityislisäetuina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti kaikille vakuutussäästöille annetaan 0,5 prosentin asiakashyvitys ja niin sanottujen vanhojen vakuutusten säästöille lisäksi 2,0 prosentin erityislisäetu.


Edellä mainittu erityislisäetu perustuu aikanaan annettuun ehdolliseen 840 miljoonan euron (tuolloin 5 miljardin markan) lupaukseen ylimääräisistä lisäeduista. Tämä lupaus tulee nyt tehdyn päätöksen myötä kokonaan täytetyksi vuoden 2012 aikana. Jatkossa kun hallitus päättää lisäeduista, ei ole enää tarvetta eritellä vakuutuskantaa sen suhteen, onko vakuutus ollut voimassa Suomi-yhtiössä ns. vanhana vakuutuksena jo 1.7.1997 vai ei.

Vakuutussäästöjen tuotto parhaimmillaan 9,7 prosenttia

Vanhojen vakuutusten pysyväisluonteiset edut, kuten vuotuinen 2,7 prosentin lisäetu säästöille, jatkuvat aiempien päätösten mukaisin ehdoin. Yhtiön vanhojen vakuutusten säästöjen vuosituotto nousee korkeimmillaan 9,7 prosenttiin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, aiemmin päätetystä 2,7 prosentin erityisedusta sekä nyt päätetyistä 2,0 prosentin erityislisäedusta ja 0,5 prosentin asiakashyvityksestä. Vanhojen riskivakuutusten lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus.

Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2011 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,0 – 5,0 prosenttia. Kaikki lisäedut vuodelta 2011 annetaan asiakkaille vuoden 2012 aikana.

Sijoitustuotot syyskuun lopussa 1,3 prosenttia

Syyskuun lopussa Suomi-yhtiön sijoitustuotot käyvin arvoin olivat 1,3 prosenttia. Finanssimarkkinoiden tilanteeseen nähden sijoitustoiminnan tulos on kohtuullinen, mutta yhtiön toiminnallista tulosta heikentää merkittävästi markkinakorkojen raju lasku. Korkojen lasku merkitsee yhtiön markkinaehtoisen vastuuvelan arvon kasvua ja siten toiminnallisen tuloksen pienenemistä.

Suomi-yhtiön vakuutuksenottajille luvatut laskuperustekorot ovat korkeita nykyisessä matalien korkojen maailmassa. Yhtiö joutuukin varaamaan osan vakavaraisuuspääomastaan vakuutussopimuksiin sisältyvien lupausten täyttämiseen tulevaisuudessa. Kyseinen osuus on pois riskinkantokyvystä, jonka perusteella määräytyy yhtiön riskiasema. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon yhtiö pystyy sijoitusriskiä ottamaan. Jo sinänsä korkeiden lupausten johdosta on ensisijaisen tärkeätä pyrkiä ylläpitämään yhtiön vakavaraisuusasema hyvänä ja siten luoda hyvät edellytykset kyseisten lupausten lunastamiselle.

Syyskuun lopussa Suomi-yhtiön sijoituskannan markkina-arvo oli noin 6,2 miljardia euroa.

www.suomi-yhtio.fi

Suomi-yhtiön toimitusjohtaja vaihtuu

Yhtiön toimitusjohtaja vaihtuu ensi vuoden alussa

Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Markku Vesterinen jää eläkkeelle 1.1.2012. Yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty filosofian kandidaatti, SHV Jari Sokka. Sokka aloittaa yhtiön palveluksessa 1.12.2011 ja ottaa toimitusjohtajuuden vastaan 1.1.2012. Tällä hetkellä Sokka toimii Kevan suunnittelujohtajana.

Suomi-yhtiön puolivuosituloksesta 2011

Suomi-yhtiön sijoitukset tuottivat alkuvuonna 0,2 prosenttia

Käyvillä arvoilla laskettu Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 0,2 prosenttia. Toimitusjohtaja Markku Vesterinen luonnehtii tulosta yhtiön omien tavoitteiden kannalta tyydyttäväksi.

- Pelkkänä sijoitusomaisuuden tuottona 0,2 prosenttia ei ole tyydyttävä, mutta meillä toiminnalliseen tulokseen vaikuttaa merkittävästi markkinakorkojen kehitys vastuuvelan arvonmuutoksen kautta. Tämä huomioiden kesäkuun lopun toiminnallinen tulos oli aavistuksen positiivinen. Valitettavasti viime aikojen markkinaliikkeiden vaikutus näkyy nyt päinvastaisena - sijoitustoiminnan tuotto oli elokuun puolessa välissä sinänsä parempi kuin kesäkuun lopussa, mutta toiminnallista tulostamme heikentää vastuuvelan arvon muutos markkinakorkojen merkittävän laskun johdosta.

Suomi-yhtiö hoitaa 250 000 asiakkaansa vakuutuksia ja niihin liittyviä sijoituksia. Yhtiö ei myy uusia vakuutuksia. Run off -tilassa sen avaintehtävä on sijoitustoiminnallaan varmistaa yhtiön vakavaraisuus ja siten turvata asiakkaiden vakuutussäästöt ja niille luvattu korkea tuotto. Huomattava osa asiakkaista saa säästöilleen 4,5 prosentin laskuperustekoron ja lisäksi 2,7 prosentin Suomi-yhtiön erityisedun.

Kesäkuun lopussa Suomi-yhtiön sijoituskannan markkina-arvo oli noin 6,2 miljardia euroa. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana yhtiön toimintapääoma laski 97 miljoonalla eurolla 1 301 miljoonaan euroon. Vakavaraisuusaste pysyi hyvänä ollen 27,2 prosenttia (28,7 prosenttia 12/2010). Vastuuvelkaa yhtiöllä on noin 5 miljardia euroa.

- Yhtiömme on vähentänyt sijoitusriskiään viimeksi kuluneen reilun vuoden aikana, kun olemme ennakoineet uusia vakavaraisuusvaatimuksia. Parin vuoden sisällä EU:ssa tulevat voimaan vakuutusyhtiöitä koskevat uudet säädökset (ns. Solvenssi II -direktiivi). Niiden vaativuus korostuu Suomi-yhtiössä, jossa vakuutussopimusten laskuperustekorot ovat korkeita. Oman näkemyksemme mukaan olemme jo hyvissä asemissa EU:ssa kaavailtujen uusien vaatimusten suhteen, Vesterinen sanoo.

Sijoitusmarkkinoilla riskit ovat kasvaneet

Sijoitusmarkkinoiden läpinäkyvyys ja ennustettavuus ovat nyt poikkeuksellisen huonot. Markkinoilta puuttuu selkeä suunta, toteaa sijoitusjohtaja Timo Hukka.

- Kukaan ei tiedä eikä kykene esittämään perusteltuja arvioita siitä, mitä tuleman pitää. Kaikki skenaariot hyvistä todella huonoihin ovat yhtä mahdollisia. Osakkeiden ja muiden riskisijoitusten hinnat ovat laskeneet merkittävästi vuoden huipuistaan ja ovat historiallisesti jopa halpoja, mutta mikään ei estä niitä laskemasta edelleen. Sijoittajat ovat hermostuneita ja poukkoilevat edestakaisin milloin minkäkin viranomaispäätöksen tahdissa, hän kuvaa.

Vuoden alkupuoliskolla Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto käyvillä arvoilla laskettuna oli 0,2 prosenttia (4,1 prosenttia 06/2010). Tämä sisältää vastuuvelan suojaamistarkoitukseen hankitut korkojohdannaiset.

Osakesijoitusten tuotto alkuvuonna oli -0,3 prosenttia. Korkosijoitusten tuotto oli -0,5 prosenttia sisältäen myös rahamarkkinasijoitusten tuoton.

Omaisuusluokista parhaiten tuottivat kiinteistösijoitukset sekä vaihtoehtoiset sijoitukset. Suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli 3,7 prosenttia. Epäsuorat kiinteistösijoitukset nostivat kiinteistösijoitusten kokonaistuoton 4,5 prosenttiin. Vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto oli 4,8 prosenttia.

Kesäkuun lopussa yhtiön 6,2 miljardin euron sijoituksista oli erilaisissa korkoinstrumenteissa 67 prosenttia. Osakkeiden osuus sijoituksista oli 19 prosenttia, josta kesäkuun lopussa oli suojattuna vajaa neljännes. Pääomasijoitukset on sisällytetty tässä osakesijoituksiin. Kiinteistöihin, mukaan lukien kiinteistörahastot, oli sijoitettu 12 prosenttia kaikista sijoituksista. Vaihtoehtoisissa sijoituksissa oli 2 prosenttia sijoituksista.

Vakuutustoiminnan kehitys jatkui vakaana

Yhtiön vakuutusmaksutulo oli alkuvuonna 21 miljoonaa euroa (25 miljoonaa euroa 06/2010).

Maksetut 206 miljoonan euron korvaukset olivat odotusten mukaisia (203 miljoonaa euroa 06/2010). Valtaosa korvauksista on asiakkaiden erääntyviä vakuutussäästöjä.

Suomi-yhtiö on ulkoistanut pääosan vakuutus- ja sijoituskantansa hoidosta OP-Pohjola-ryhmään. Yhtiön palveluksessa on 10 henkilöä. Ulkoistamissopimukset ovat pääosin pitkäaikaisia, ja niiden aiheuttamien kustannusten ennustettavuus on hyvä. Yhtiön liikekulut olivat alkuvuonna 6,6 miljoonaa euroa (7,2 milj. euroa 06/2010).

Erityislisäedut maksetaan loppuun, muuta asiakashyvityksistä on aikaista sanoa

Yhtiö varasi poikkeuksellisesti jo alkuvuonna 60 miljoonaa euroa ns. vanhojen vakuutusten erityislisäetuja varten. Kyseinen summa on jäljellä näille aikanaan ehdollisesti luvatusta 840 miljoonasta eurosta eli 5 miljardista markasta. Se maksetaan erityislisäetuina niihin oikeutetuille vakuutuksenottajille vuoden 2012 aikana. Jatkossa kun hallitus päättää lisäeduista, ei ole enää tarvetta eritellä vakuutuskantaa sen suhteen, onko vakuutus ollut voimassa Suomi-yhtiössä jo 1.7.1997 vai ei.

Muiden mahdollisten vuodelta 2011 maksettavien lisäetujen osalta yhtiön hallitus tekee lisäetupäätöksen aiempaan tapaan marraskuussa.  

                                                                                

TIEDOTE 31.1.2011                                                                           

 Ennakkotieto: Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tuotto 6,4 prosenttia

Suomi-yhtiön sijoitusten tuotto vuonna 2010 oli 6,4 prosenttia (12,5 prosenttia vuonna 2009) käyvin arvoin laskettuna.

Kuluneen vuoden aikana yhtiö on merkittävästi alentanut sijoitusriskiään vähentämällä mm. osakesijoituksia ja lisäämällä korkosijoituksia. Syynä tähän on ollut valmistautuminen uusiin vakavaraisuussäännöksiin, jotka tulevat EU:ssa voimaan parin vuoden kuluttua. Yhtiön pääoman tuottotavoitteet ja riskinsopeutustoimenpiteet huomioon ottaen toimitusjohtaja Markku Vesterinen luonnehtii tulosta tyydyttäväksi.

Vuodelta 2010 Suomi-yhtiö jakoi asiakkailleen lisäetuina yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Parhaimmillaan heidän vakuutussäästöjensä tuotot olivat viime vuonna 8,7 prosenttia. Vuodesta 2005 lähtien yhtiö on jakanut erilaisia lisäetuja vakuutuksenottajille yhteensä noin 1,2 miljardia euroa.

− Korkotason nousu loppuvuodesta paransi toiminnallista tulostamme ja vakavaraisuusasemaamme merkittävästi siitä, mitä arvioimme sen olevan lokakuun lopulla. Siksi päädyimme, jo tässä vaiheessa vuotta 2011, varaamaan kuluvalta vuodelta maksettaviin lisäetuihin 60 miljoonaa euroa. Summa annetaan Suomi-yhtiön ns. vanhoille vakuutuksille, ja tällä toimenpiteellä tulevat täytetyiksi kaikki niille aikanaan annetut ehdolliset lisäetulupaukset. Jatkossa lisäeduista päätettäessä ei ole enää tarvetta jakaa vakuutuskantaa kahteen osaan aiempien lupausten takia.

Yhtiön taseen loppusumma käyvin arvoin oli vuoden 2010 lopussa 6,5 miljardia euroa (6,5 miljardia euroa vuonna 2009).

Rakenneselvitys päätökseen, Suomi-yhtiö jatkaa toimintaansa run off -yhtiönä

Suomi-yhtiö lopetti uusien vakuutuksien myöntämisen vuoden 2005 alussa. Se on niin sanotussa run off -tilassa, mutta vakuutuksia yhtiöllä on edelleen noin 250 000. Vuoden 2010 aikana yhtiö aloitti selvityksen siitä, olisiko vakuutuksenottajien edun mukaista nopeuttaa yhtiön käynnissä olevaa, run off -yhtiön luonteeseen kuuluvaa pitkäaikaista alasajoprosessia yhdistämällä toiminta jonkin muun markkinoilla toimivan yhtiön kanssa. Yhtiö lähestyi alan suurimpia toimijoita selvittääkseen, olisiko löydettävissä tällaisia ratkaisuehdotuksia. Keskustelut päättyivät tuloksettomina.

− Suomi-yhtiön vakuutuskannan koko ja kannan pääomavaade ovat edelleen varsin suuria. Tämä ja tulevaisuuden sääntelykehikkoon liittyvät epävarmuudet johtivat siihen, ettemme löytäneet vakuutuksenottajien kannalta riittävän hyvää ratkaisua, Vesterinen kertoo.

− Selvityksen keskeinen päämäärä oli koko ajan, että mahdollisen ratkaisun pitää ehdottomasti olla Suomi-yhtiön vakuutuksenottajille parempi vaihtoehto kuin nykyinen toimintatapa. Tällaista ei löytynyt. Siksi päädyimme siihen, että toiminta jatkuu itsenäisenä yhtiönä, tähdentää Suomi-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jukka Tuori.

Luvut ovat alustavia. Tiedote Suomi-yhtiön tilinpäätöksestä vuodelta 2010 julkistetaan maaliskuussa viikolla 11.

 

SUOMI-YHTIÖN LISÄEDUT 2011

Suomi-yhtiö jakaa lisäetuja yhteensä 50 miljoonaa euroa

Suomi-yhtiön hallitus on päättänyt kuluvan vuoden lisäeduista, jotka annetaan vakuutuksenottajille vuonna 2011. Etujen yhteismäärä on noin 50 miljoonaa euroa. Niin sanotut vanhat vakuutukset saavat vakuutussäästöilleen vuodelta 2010 parhaimmillaan 8,7 prosentin tuoton, josta nyt päätettyjen erityislisäetujen osuus on 1,5 prosenttia. Muiden vakuutussäästöjen kokonaistuotto on 4,0−4,50 prosenttia.

Yhtiö on jakanut asiakkailleen vuosilta 2005−2010 erilaisia lisäetuja lähes 1,2 miljardia euroa. Lisäetujen korkea taso on johtunut sekä yhtiön hyvistä sijoitustuotoista sekä vakavaraisuuspääoman palauttamisesta vakuutuksenottajille. Finanssikriisivuodelta 2008 etuja ei juurikaan jaettu, mutta kriisistä nopeasti selvittyään yhtiö jakoi vuodelta 2009 yli 160 miljoonan euroa.

Vakuutussäästöille luvattujen sopimuskorkojen korkea taso asettaa yhtiölle matalien korkojen maailmassa kovan tavoitteen, varsinkin kun yhtiö valmistautuu uusiin EU-säädöksiin ja arvostaa vastuuvelkansa markkinakoroilla. Kuluvan vuoden aikana markkinakorot ovat laskeneet historiallisen alhaiselle tasolle. Siksi yhtiö joutuu varaamaan osan vakavaraisuuspääomastaan vakuutussopimuksiin sisältyvien, nykyistä paljon korkeampaan korkotasoon perustuvien lupausten täyttämiseen tulevaisuudessa. Niinpä hyvätkään sijoitustuotot eivät juuri nosta yhtiön lisäetuja. Syyskuun lopussa yhtiön sijoitustuotot käyvillä arvoilla olivat kohtuullisen hyvät, 6,7 prosenttia.

Tulevina vuosina uusilla vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksilla on lisäetuja pienentävä vaikutus. EU:ssa vaatimuksia ollaan kiristämässä finanssikriisin seurauksena hyvin turvaaviksi, joten yhtiöiden on alennettava sijoitusriskiään. Se taas vähentää mahdollisuuksia tuottaa lisäetuja asiakkaille. Turvaavuuden kääntöpuoli onkin asiakkaiden vakuutussäästöjen tuotto-odotusten lasku. Suomi-yhtiö on jo aloittanut sijoitusriskin keventämisen vähentämällä osake- ja lisäämällä korkosijoituksia.

Vakuutussäästöille parhaimmillaan jopa 8,7 prosentin tuotto

 Suomi-yhtiö on vuodesta 2005 ollut niin sanotussa run off -tilassa eli se ei myönnä uusia vakuutuksia. Sitä mukaa kuin vakuutuksia päättyy ja yhtiön vakavaraisuuspääoman tarve pienenee, vapautuvaa vakavaraisuuspääomaa palautetaan erityislisäetuina vanhoille vakuutuksille ja asiakashyvityksinä koko vakuutuskannalle. Yhtiö julkaisi vuonna 2005 ne periaatteet, joilla vakavaraisuuspääomaa palautetaan vakuutuksenottajille mahdollisimman tasapuolisesti.

Vanhat vakuutukset saavat etuja eniten, koska niille on aikanaan luvattu 5 miljardin markan eli 840 miljoonan euron ehdolliset ylimääräiset lisäedut. Näitä vakuutuksia ovat Suomi-yhtiössä jo 1.7.1997 olleet, edelleen voimassa olevat vakuutussopimukset. Ehdollisesti luvatusta määrästä on nyt päätettyjen erityislisäetujen jälkeen antamatta noin 50 miljoonaa euroa.

Vuonna 2011 vanhojen vakuutusten säästöille annetaan kuluvalta vuodelta 1,5 prosentin erityislisäetu korottamalla vakuutussäästöjä ja niitä vastaavaa turvaa.

Nyt tehdyllä erityislisäetupäätöksellä ei ole vaikutusta jo aiemmin päätettyihin erityisetuihin. Tällaisina erityisetuina vanhojen vakuutusten säästöjä korotetaan 2,7 prosenttia vuodessa sellaisin rajoituksin, joista on tiedotettu asiakkaille näiden lisäetupäätösten yhteydessä. Riskivakuutukset saavat aiempien päätösten mukaisesti muun muassa maksunalennuksia ja vakuutusturvaansa korotuksia.

Vakuutuksille, joiden laskuperustekorko on 4,5 prosenttia, ei makseta kuluvalta vuodelta − vanhojen vakuutusten erityislisäetuja lukuun ottamatta − asiakashyvitystä. Vakuutusten kokonaistuotto nousee kuitenkin parhaimmillaan 8,7 prosenttiin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, aiemmin päätetystä 2,7 prosentin erityisedusta ja nyt päätetystä 1,5 prosentin erityislisäedusta. 

 Viime vuosina myös muille kuin vanhoille vakuutuksille on annettu asiakashyvityksiä. Laskuperustekorkoa näille vakuutussäästöille maksetaan 3,5 - 4,5 prosenttia. Vakuutuksille, joiden laskuperustekorko on alle 4,5 prosenttia, maksetaan vakuutuslajista riippuen kuluvalta vuodelta 0,5−0,75 prosentin hyvitys. Kaikki nyt päätetyt lisäedut annetaan vakuutuksenottajille vuoden 2011 aikana.

Lisäetupäätökset tehdään vuosittain

Lisäeduista päätetään vuosittain. Yhtiön vakavaraisuustilanne vaikuttaa päätökseen. Näin sekä asiakashyvitykset että erityislisäedut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin.

www.suomi-yhtio.fi

 

 

Suomi-yhtiön puolivuositiedote 2010

Suomi-yhtiön sijoitukset tuottivat alkuvuonna 4,1 prosenttia

Käyvillä arvoilla laskettu Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto oli alkuvuonna 4,1 prosenttia. Ilman vastuuvelan suojaamiseksi hankittuja korkojohdannaisia tuotto olisi ollut 3,5 prosenttia. Huolimatta suhteellisen korkeasta tuotosta yhtiön taloudellinen vakavaraisuuspääoma pysyi kuitenkin lähes ennallaan johtuen markkinakorkojen laskusta.

 − Sijoitustoiminnan tuotto vuoden alkupuoliskolla oli sinällään hyvä, mutta omiin tavoitteisiimme nähden tulos on silti enintään tyydyttävä. Meillä alkuvuoden tavoitteita nosti huomattavasti yleisen korkotason selkeä lasku. Vakuutussäästöille luvattujen sopimuskorkojen korkea taso on entistä vaativampaa saavuttaa tulevaisuudessa, toimitusjohtaja Markku Vesterinen toteaa.

 Suomi-yhtiö hoitaa noin 250 000 asiakkaansa vakuutuksia ja niihin liittyviä sijoituksia. Yhtiö ei myy uusia vakuutuksia. Yhtiön avaintehtävä on sijoitustoiminta, jonka onnistuneella hoitamisella voidaan varmistaa yhtiön vakavaraisuus ja siten turvata asiakkaiden vakuutussäästöt ja niille luvattu korkea tuotto. Kesäkuun lopussa sijoituskannan markkina-arvo oli noin 6,3 miljardia euroa.

Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Suomi-yhtiön toimintapääoma nousi 204 miljoonalla eurolla 1 440 miljoonaan euroon. Vakavaraisuusaste oli 29,6 prosenttia (24,8 prosenttia 12/2009).

Vakavaraisuusasteen noususta huolimatta yhtiön taloudellinen vakavaraisuusasema ei vahvistunut, kun otetaan huomioon myös vastuuvelan arvostus markkinakoroilla.

 Finanssikriisin seurauksena vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia hiotaan EU:ssa hyvin vaativiksi. Suomi-yhtiö varautuu lähivuosina voimaan tuleviin säädöksiin (Solvenssi II -direktiivi) keventämällä riskinottoaan ja on jo esimerkiksi vähentänyt osakepainoa sijoituksissaan. Keskinäinen yhtiö ei voi nostaa lisäpääomituksella vakavaraisuuttaan sijoitusriskien mahdollisesti realisoituessa. Sille jatkuva vakavaraisuudesta huolehtiminen on tärkeää.

 − Meidän kohdallamme jokainen vakavaraisuusvaatimuksen korotus merkitsee tarvetta alentaa sijoitusriskiä. Odotusarvoisesti tämä taas johtaa alempiin tuottoihin ja pienentää asiakkaan saamaa kokonaistuottoa, Vesterinen tähdentää.

 Yhtiön huolehdittavana on yli 5 miljardin euron pitkäaikainen vastuuvelka. Huomattava osa asiakkaista saa säästöilleen 4,5 prosentin laskuperustekoron ja lisäksi 2,7 prosentin Suomi-yhtiön erityisedun.

 Viime vuosina Suomi-yhtiö on palauttanut vakavaraisuuttaan vakuutuksenottajille huomattavina asiakashyvityksinä. Vuosina 2005−2010 yhtiö on jakanut erilaisia lisäetuja yhteensä lähes 1,2 miljardia euroa. Kuluvan vuoden osalta päätös lisäeduista tehdään aiempaan tapaan marraskuussa. Lisäetujen maksamiselle lähtökohtana on yhtiön taloudellinen vakavaraisuusasema. 

 Sijoitusmarkkinat polkevat paikallaan

 Sijoitusmarkkinoilta puuttuu tällä hetkellä vuoden takainen optimismi, sijoitusjohtaja Timo Hukka sanoo. Hän kuvaa kuluvaa vuotta hitaan talouskasvun ja takavuosiin nähden matalien tuottojen vuodeksi. 

− Markkinat polkevat paikallaan eikä mikään sijoitustoiminnan osa-alueista näytä nousevan selvästi muita paremmaksi. Riskinotosta ei juuri palkita, Timo Hukka sanoo.

 Käyvillä arvoilla laskettu yhtiön sijoitustoiminnan nettotuotto oli alkuvuonna 4,1 prosenttia (3,3 prosenttia 06/2009). Tämä sisältää vastuuvelan suojaamistarkoitukseen hankitut korkojohdannaiset. Ilman niitä tuotto oli 3,5 prosenttia.

 Paras tuotto alkuvuonna oli osakesijoitusten 8,5 prosenttia. Korkosijoitusten (pl. vastuuvelkaa suojaavat korkojohdannaiset) tuotto oli 2,6 prosenttia sisältäen myös rahamarkkinasijoitusten tuoton.

 Suorien kiinteistösijoitusten tuotto oli vähintäänkin hyvä ollen 4,4 prosenttia. Kiinteistörahastojen hitaampi toipuminen finanssikriisistä painoi kiinteistösijoitusten kokonaistuoton 1,8 prosenttiin. Vaihtoehtoisissa sijoituksissa hedge fundien tuotto oli 2,2 prosenttia.

 Kesäkuun lopussa yhtiön sijoituskannan markkina-arvo oli noin 6,3 miljardia euroa. Erilaisissa korkoinstrumenteissa sijoituksista oli 62 prosenttia. Osakkeiden osuus sijoituksista oli 24 prosenttia, josta kesäkuun lopussa oli suojattuna noin neljännes. Pääomasijoitukset on sisällytetty tässä osakesijoituksiin. Kiinteistöihin, mukaan lukien kiinteistörahastot, oli sijoitettu 10 prosenttia kaikista sijoituksista, ja vaihtoehtoisissa sijoituksissa oli 4 prosenttia sijoituksista.


Vakuutustoiminnan kehitys jatkui vakaana

 Yhtiön vakuutusmaksutulo oli alkuvuonna 25 miljoonaa euroa (26 miljoonaa euroa 06/2009).

 Maksetut 203 miljoonan euron korvaukset olivat odotusten mukaisia (205 miljoonaa euroa 06/2009). Valtaosa korvauksista on asiakkaiden erääntyviä vakuutussäästöjä.

 Suomi-yhtiö on ulkoistanut pääosan vakuutus- ja sijoituskantansa hoidosta OP-Pohjola-ryhmään. Yhtiön palveluksessa on 10 henkilöä. Ulkoistamissopimukset ovat pääosin pitkäaikaisia, ja niiden aiheuttamien kustannusten ennustettavuus on hyvä. Yhtiön liikekulut olivat alkuvuonna 7,2 miljoonaa euroa (7,4 milj. euroa 06/2009).

Suomi-yhtiön yhtiökokoustiedote

 

Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen varsinainen yhtiökokous 5.5.2010 vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokouksena toimii vakuutuksenottajien keskuudestaan valitsema edustajisto.

 Yhtiön hallitukseen valittiin seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka VTT Arja Alho, toimitusjohtaja Pekka Kantanen, VTT Kari Kaunismaa, pormestari Timo P. Nieminen ja maakuntaneuvos Jukka Tuori. Jukka Tuori jatkaa hallituksen puheenjohtajana ja Arja Alho varapuheenjohtajana.

Pekka Kantanen on hallituksen uusi jäsen. Hän on toiminut Yrittäjien Eläkekassa Oman toimitusjohtajana vuodesta 2004 ja sitä ennen pitkään pankkialalla. Hän on kuulunut Suomi-yhtiön edustajistoon vuodesta 1997.

 Edustajiston keskuudestaan valitsemaan nimitysvaliokuntaan valittiin edelleen puheenjohtajaksi professori Mikko Viitasalo sekä muiksi jäseniksi maakuntaneuvos Ilkka Joenpalo ja valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä. Nimitysvaliokunta tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle esitykset hallituksen jäseniksi ja tilintarkastajaksi.

 Tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

 Vuosikertomus yhtiön www-sivuilla

Suomi-yhtiön vuosikertomus 2009 on julkaistu verkkoversiona yhtiön sivuilla www.suomi-yhtio.fi. Vuosikertomus on tulostettavissa kokonaisuudessaan pdf-muotoisena.

 LISÄTIETOJA: Toimitusjohtaja Markku Vesterinen, puh. 010 253 2844 tai 050 348 3502

 Suomi-yhtiö on 120-vuotias henkivakuutusyhtiö. Yhtiö keskittyy vakuutuskantansa ja sijoitustensa hoitoon ja kuuluu maan suurimpiin sijoittajiin. Uusien vakuutusten myöntämisen se lopetti vuoden 2005 alusta.  Asiakkaita on yli 250 000.

 

 

Suomi-yhtiön tilinpäätöstiedote 2009                                                   

 16.3.2010


Erittäin hyvä tulos mahdollisti taas lisäetujen jakamisen

Suomi-yhtiön sijoitustoiminta tuotti vuonna 2009 erittäin hyvin. Viime vuoden 12,5 prosentin tuotto kattoi reilusti edellisvuoden 4 prosentin tappiot. Yhtiön saavuttama tulos ja selvästi parantunut vakavaraisuusasema mahdollistivat yli 160 miljoonan euron lisäetujen antamisen vakuutuksenottajille.


Muutama vuosi sitten uusien vakuutusten myynnin lopettanut Suomi-yhtiö hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa asiakkaidensa parhaaksi. Vakuutuksenottajia on noin 250 000. Asiakkaille jaettujen lisäetujen taso on − maailmantalouden kriisivuotta 2008 lukuun ottamatta − ollut korkea johtuen hyvistä sijoitustoiminnan tuotoista ja yhtiön vakavaraisuuspääoman palauttamisesta vakuutuksenottajille. Yhtiö on jakanut asiakkailleen vuosilta 2005−2010 erilaisia lisäetuja lähes 1,2 miljardia euroa.

Vuoden 2009 hyvä tulos mahdollisti yhteensä yli 160 miljoonan euron lisäetujen jakamisen. Pääosa määrästä annettiin − aikanaan annettuun ehdolliseen lupaukseen perustuen − erityislisäetuina yhtiön ns. vanhoille vakuutuksille. Näitä vanhoja vakuutuksia ovat Suomi-yhtiössä jo 1.7.1997 voimassa olleet vakuutussopimukset. Aikanaan ehdollisesti luvatusta 840 miljoonasta eurosta on antamatta vielä noin 100 miljoonaa euroa.

Konsernin vakavaraisuuspääoma oli vuoden 2009 lopussa 1 267 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 997 milj. euroa). Vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,8 prosenttia (19,9 prosenttia).

Suomalaisten vakuutussäästöistä Suomi-yhtiössä 14 prosenttia

Suomi-yhtiön vakuutusmaksutulo oli 83 miljoonaa euroa (75 milj. euroa). Korvauksia maksettiin kaikkiaan 412 miljoonaa euroa (536 milj. euroa).

Suomalaisten vakuutussäästöistä oli Suomi-yhtiön hoidossa 14,0 prosenttia (15,2 prosenttia), laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä osuus oli 20,5 prosenttia. Laskuperusteinen vakuutussopimus oikeuttaa asiakkaan tiettyyn vähimmäistuottoon, kun taas sijoitussidonnaisessa riskin vakuutuksen arvonkehityksestä kantaa asiakas sijoitusvalinnoillaan. Suomi-yhtiön vakuutuskanta ei sisällä sijoitussidonnaisia vakuutuksia.

Yhtiön liikekulut olivat 15 miljoonaa euroa (15 milj. euroa). Liikekustannussuhde oli 100 prosenttia.

Sijoitukset tuottivat 12,5 prosenttia

Suomi-yhtiön sijoituskanta käyvin arvoin oli tilivuoden lopussa 6 410 miljoonaa euroa (6 004 milj. euroa).

Yhtiön 12,5 prosentin sijoitustuotto oli euromääräisesti käyvin arvoin 713 miljoonaa euroa. Tuotto ylitti selkeästi yhtiön vastuuvelan ja oman pääoman tuottovaateiden perusteella johdetun tuottotavoitteen. Edellisvuonna sijoitustuotto oli -4,0 prosenttia (-267 milj. euroa). Tarkasteltaessa vuosia 2008 ja 2009 kokonaisuutena oli vuotuinen tuotto näiltä kahdelta vuodelta käyvin arvoin noin neljä prosenttia.

Sijoituksista oli vuoden lopussa osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa 29 prosenttia (20 prosenttia). Erilaisten korkoinstrumenttien osuus oli 57 prosenttia (63 prosenttia) ja kiinteistöjen 10 prosenttia (11 prosenttia). Kiinteistöihin on tässä luettu myös sijoitukset kiinteistöihin sijoittaviin sijoitusrahastoihin ja yhteissijoitusyrityksiin. Vaihtoehtoisten sijoitusten eli absoluuttisen tuoton rahastojen ja raaka-ainesijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 4 prosenttia (5 prosenttia) yhtiön sijoitusomaisuudesta. Vuoden aikana osakeriskiä lisättiin purkamalla osakkeiden johdannaissuojauksia asteittain. Alimmillaan vuoden aikana osakkeiden riskikorjattu paino oli hieman alle 10 prosenttia. Vuoden lopussa riskikorjattu paino oli puolestaan lähes 32 prosenttia.

Lisäetuja yli 160 miljoonaa euroa

Sijoitustoiminnan korkea tuotto mahdollisti yhteensä yli 160 miljoonan euron lisäetujen jakamisen asiakkaille. Vuotta aiemmin maailman finanssikriisin ollessa päällä lisäetuja jaettiin alle 10 miljoonaa euroa yhtiön asetettua asiakkaiden vakuutussäästöjen turvaamisen lisäetujen edelle.

Vuodelta 2009 ns. vanhojen vakuutusten säästöjen kokonaisvuosituotto nousee korkeimmillaan yli 12 prosentin, joka koostuu 4,5 prosentin laskuperustekorosta, 2,7 prosentin erityisedusta, 4,5 prosentin erityislisäedusta ja 0,5 prosentin asiakashyvityksestä. Vanhojen riskivakuutusten lisäetuna on muun muassa vakuutusmaksujen 30 prosentin alennus. Muiden vakuussäästöjen vuosituotto on vuodelta 2009 laskuperustekoron tasosta riippuen 4,5−5,0 prosenttia. Näiden, vuoden 2010 aikana maksettavien lisäetujen jälkeen vanhoille vakuutuksille ehdollisesti luvatusta 840 miljoonasta eurosta on antamatta erityislisäetuina noin 100 miljoonaa euroa.

Erityislisäeduista ja asiakashyvityksistä päätetään vuosittain. Yhtiön riskiasema vaikuttaa päätökseen. Asiakashyvitykset ja erityislisäedut saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin.

                                                                                                                     

MATKAVAKUUTUSTIEDOTE 4.3.2010 

Eurooppalaisen jatkuvan matkavakuutuksen ikäraja 80:een

Eurooppalaisen jatkuva matkavakuutus turvaa nyt ulkomailla reissaavaa aina 80 ikävuoteen asti. Edellytyksenä on, että asiakkaalla on Pohjolassa kotivakuutus ja että matkavakuutuksen ottaa ennen 70 ikävuotta. Aiemmin ikäraja oli 75 vuotta. Uudistus tuli voimaan vuodenvaihteessa.

– Haluamme vastata ikäihmisten matkavakuutustarpeeseen. 80 ikävuoteen saakka voimassa olevalla vakuutuksella turvataan ikääntyvien, paljon matkustavien ja vakuutuksensa meille keskittäneiden seniorien matkat, kertoo myyntijohtaja Maija Vatanen Eurooppalaisesta. Eurooppalainen on Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiö.

– Vuodenvaihteessa voimaan tullut muutos koskee suurta joukkoa, sillä Eurooppalaisen jatkuva matkavakuutus on yli 300 000 suomalaisella, ja suurimmalla osalla heistä on myös kotivakuutus Pohjolassa.

Tähän asti kotivakuutuksen yhteydessä oleva jatkuva matkavakuutus on päättynyt 75-vuotiaana. Nyt yli 75-vuotiaan jatkuva matkustajavakuutus on voimassa alle 45 vuorokauden ulkomaanmatkoilla. Alle 15-vuotiaat perheenjäsenet sisältyvät vanhempien tai isovanhempien vakuutukseen ilmaiseksi, kun he ovat yhteisellä matkalla.

Eurooppalainen vakuuttaa vuosittain yli miljoona matkaajaa. Eurooppalainen on ainoa suomalainen matkavakuutuksiin erikoistunut vakuutusyhtiö, ja se on vakuuttanut suomalaisia jo yli 80 vuotta.

Vahingon sattuessa asiakas voi olla yhteydessä Eurooppalaisen hätäpäivystykseen omaan 24/7 matkahätäpalveluun, jossa vastaa aina Eurooppalaisen asiantuntija. Eurooppalaisella on myös eri puolilla maailmaa sijaitsevat Euro-Centerit ja sisaryhtiöt, jotka neuvovat ja auttavat vakuutettuja sekä maksavat korvauksia vahingon satuttua.  Palveluverkostolla Eurooppalainen varmistaa laadukkaan ja maailmanlaajuisen palvelun vahinkotilanteissa.

LISÄTIETOJA: Myyntijohtaja Maija Vatanen, Eurooppalainen, puh. 050 529 8669            

 

 TIEDOTE 26.1.2010

Ennakkotieto: Suomi-yhtiön sijoitustoiminnan tuotto 12,5 prosenttia

Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen käyvin arvoin laskettu sijoitustoiminnan tuotto vuonna 2009 oli 12,5 prosenttia. Tulos ylitti selvästi sille asetetut tavoitteet.

Vuotta aiemmin sijoitustoiminnan tuotto oli -4,0 prosenttia.

Toimitusjohtaja Markku Vesterinen luonnehtii yhtiön tulosta erittäin hyväksi.

- Finanssimarkkinoiden elpyminen vuonna 2009 oli lähes yhtä nopeaa kuin niiden romahtaminen vuonna 2008. Vuosien 2008 ja 2009 yhteenlaskettu tuotto oli meillä noin 8 prosenttia. Sitä voi pitää vallinneet olosuhteet huomioon ottaen onnistumisena. Viime vuonna parhaiten salkussamme tuottivat kehittyvien markkinoiden osakesijoitukset ja yrityslainat.

Marraskuussa julkaistun päätöksen mukaisesti Suomi-yhtiö jakoi viime vuodelta vakuutuksenottajilleen lisäetuina yhteensä 160 miljoonaa euroa. Parhaimmillaan vakuutusten tuotot nousivat viime vuonna yli 12 prosentin. Yhtiön vakavaraisuusaste oli alustavien tietojen mukaan viime vuoden lopussa 24,8 prosenttia oltuaan vuotta aiemmin 19,9 prosenttia.

Yhtiön taseen loppusumma käyvin arvoin oli vuoden 2009 lopussa 6,5 miljardia euroa (6,0 miljardia euroa vuonna 2008).

Luvut ovat alustavia. Tiedote Suomi-yhtiön tilinpäätöksestä vuodelta 2009 julkistetaan maaliskuussa viikolla 11.


LISÄTIETOJA:

Sijoitusjohtaja Timo Hukka, puh. 010 253 2002 tai 040 519 0510

Talousjohtaja Kai Niemi, puh.  010 253 2803 tai 040 820 5927

Hyvät ystävät, seniorit

Mukavaa kertoa teille, että pohjolalaiset viihtyvät hyvin Pohjolassa. Saimme ilmapiiritutkimuksen tulokset (vastaajia oli 86 %:ia pohjolalaisista) jokunen viikko sitten ja en voi muuta sanoa, kuin että on hienoa olla töissä tällaisessa porukassa, jossa tekemisen meininki on näin hyvä ja ihmiset motivoituneita. Seuraavassa muutamia nostoja tutkimustuloksista: 

  • Tulokset ovat tasaisesti hyvää tasoa.
  • Pohjola Vakuutuksessa on edetty vuosi vuodelta koko ajan parempaan suuntaan ja useissa ilmapiiritutkimuksen osa-alueissa ollaan kärjessä koko tutkimusjoukossa. Hyviä tuloksia saatiin kyllä kautta linjan koko Pohjola-konsernissa ja OPK:ssa.
  • Oma työ koetaan Pohjolassa lähes poikkeuksetta kiinnostavaksi ja motivaatio on noussut entisestään. Työn kuormittavuus koetaan mielekkääksi ja tavoitteet jopa entistäkin selkeämmäksi.
  • Esimiestyö koetaan edelleen paremmaksi kuin verrokkiyrityksissä ja arviot ovat jopa hieman parantuneet entisestään. Peräti kolme neljästä pohjolalaisesta antoi esimiehelleen hyvän tai erinomaisen arvion. Erityisesti esimiehet viestivät ja antavat vastuuta entistä paremmin. Myös tasa-arvoinen kohtelu on vankalla tolalla.
  • Pohjolan työyhteisöissä tunnutaan toimittavan yhdessä. Yhä useammat yhteisöt käsittelevät ongelmia sekä suunnittelevat ja kehittävät toimintaa entistä tiiviimmin yhdessä.
  • Yritys- ja työnantajakuva on Pohjolalla henkilöstönsä mielestä edelleen vankka. Luottamus johtoon on hyvä.

Hyvät ilmapiiritulokset korreloivat hyviin taloudellisiin tuloksiin ja hyvä taloudellinen tulos korreloi hyviin ilmapiirituloksiin.

Tällaisessa ilmapiirissä on hyvä edetä strategisten tavoitteidemme mukaisesti.  Meillä Pohjola-konsernissa on 4 hanketta, joihin panostamme erityisesti, kun pyrimme strategisten tavoitteidemme saavuttamiseen.  Ne hankkeet ovat

1. Yritys- ja yhteisöliiketoiminnan uudistaminen

2. Integraation syventäminen

3. Kansainvälinen palvelukyky

4. Osaamispääoman kehittäminen

 

Kahden ensimmäisen hankkeen osalta tärkeä etenemisaskel on 1.1.2010 voimaan tuleva yhteinen asiakkuusorganisaatio Pohjola-konsernissa.  Se tukee Pohjolan tavoitetta olla johtava finanssiryhmä yritysasiakasliiketoiminnan kaikissa asiakasryhmissä ja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Samalla se vahvistaa ja syventää pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraatiota.

Suuria yritys- ja yhteisöasiakkaita hoitamassa on 1.1. alkaen yksi yhteinen liiketoiminta-alue, jonka organisointi ja miehittäminen on juuri meneillään. Sen vastuulla on kokonaisvaltaisen finanssitarjooman tarjoaminen suurille asiakkaille.

Uusi yhteinen kenttäorganisaatio muodostuu nykyisistä kuudesta alueesta, joihin kuhunkin perustetaan oma tulosyksikkönsä myös pankki- ja rahoituspalveluille.

Pohjolassa tapahtuu siis koko ajan, kuten aina ennenkin. Voitte olla hyvillä mielin, että tekemänne työ jatkuu ja koko ajan kehittyy.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta.

Eva Valkama

.