Seniorien matka Pietariin keväällä 201502.06.2015 SENIORIEN MATKA PIETARIIN KEVÄÄLLÄ 2015
Keväinen sade saatteli seniorit Pietarin matkalle. Matka tehtiin Allegro junalla, missä matkan aikana passi- ja viisumitarkastukset sujuivat sutjakkaasti niin Suomen kuin Venäjänkin puolella. Nälkää ja janoa oli mahdollisuus sammuttaa ravintolavaunussa. Oppaamme Aili Adrienko oli vastassa Pietarin asemalla ja saatteli meidät hotelliimme. Illallinen nautittiin hotellissa, mutta ennen sitä oli aikaa käväistä tutustumassa hotellin lähiympäristöön. Matkan pääkohteeksi oli valittu ruhtinas Jusupovin palatsi. Aamulla ennen palatsiin tutustumista tehtiin sightseeing kaupungilla, jolloin oppaamme kertoi kaupungin nähtävyyksistä. Moni meistä on käynyt Pietarissa jo useammankin kerran, mutta aina on yhtä kiehtovaa katsella Nevan rannan ainutlaatuisia palatseja, upeita patsaita, kanavia, siltoja ja kuunnella niihin liittyvää historiaa. Ei ole tsaarien aikaan ollut pikkurahan puutetta! Lounas nautittiin viehättävässä ravintola Sadkossa, minkä jälkeen olimmekin valmiita siirtymään ruhtinas Jusupovin palatsiin. Palatsi on rakennettu 1700-luvulla, mutta sitä on laajennettu ja muutettu useasti historiansa aikana. Nimensä palatsi on saanut Jusupovin ruhtinassuvun mukaan, jonka omistuksessa palatsi oli vuodesta 1830 aina vallankumoukseen asti. Palatsin parhaita nähtävyyksiä on rokokootyylinen kotiteatteri, jossa vielä tänä päivänäkin on teatteriesityksiä ja entisestä tanssisalista tehty musiikkisali, missä pidetään musiikkitilaisuuksia. Vieraita Jusupovien aikaan saattoi olla kerralla jopa 2000 henkeä - mukana myös tsaari puolisoineen. Heille oli oma aitiokin teatterissa. Jusupovin palatsi tunnetaan erityisesti hovin "sielunhoitaja" Rasputinin murhan tapahtumapaikkana. Monarkistit olivat tyytymättömiä Rasputinin vaikutusvaltaan Nikolai II ja hänen vaimonsa Aleksanda Fjodorovnan hovissa. Perheen pojan ruhtinas Feliks Jusupovin johtamat salaliittolaiset houkuttelivat Rasputinin vierailulle palatsiin joulukuussa 1916. Rasputinille tarjottiin myrkytettyä ruokaa ja juomaa. Kun myrkky ei tuntunut tappavan, häntä ammuttiin kaksikin kertaa ja kun kuolema vieläkin antoi odottaa itseään, hänet heitettiin palatsin edessä olevaan Moika-jokeen. Seuraavana vuonna alkoi vallankumous. Salaliittolaisia ei koskaan tuomittu, vaan heidät lähetettiin rintamalle eri puolille Venäjää. Vallankumouksen jälkeen Neuvostoliiton hallinto kansallisti palatsin. Tutustuimme aluksi talon siihen osaan, missä murha tapahtui ja kuuntelimme tarinaa kylmien väreiden kulkiessa selkäpiissä. Jatkoimme tutustumista palatsin muihin osiin. Saimme ihastella kauniita huoneita, kuvakokoelmia, patsaita, valtavia kristallikruunuja, taidokkaita parkettilattioita - kaikki oman aikansa ehjiä tyylikokonaisuuksia. Vallankumouksen jälkeen palatsi tyhjennettiin huonekaluista ja arvotavaroista, mutta niitä on ostettu ja täydennetty tähän päivään asti. On löydetty myös aikoinaan juuri tässä palatsissa olleita huonekaluja. Pietarin kaupunki järjestää nykyäänkin siellä vastaanottoja arvovieraiden kunniaksi. Ennen illallista jäi omaa aikaa sukeltaa kauppoihin ja kahviloihin tai ottaa pienet torkut. Illallisen nautimme Ravintola Troikassa, jossa ruokailun lomassa nautimme upeasta varietee-ohjelmasta. Illallisen jälkeen saapui lavalle tanssiorkesteri, ja kun se aloitti turkkilaisella musiikilla, ravintolassa ollut turkkilainen turistiryhmä ponkaisi ylös ja Turkin pienoislippuja heilutellen ja laulaen valtasivat koko tanssilattian. Yhdyimme heidän ilonpitoonsa. Hämmästyksemme oli suuri, kun orkesteri alkoi soittaa valssia "Aamu Airistolla" vieläpä suomeksi laulaen. Lopulta tanssimme pitkänä letkana Zorbasta pitkin ravintolaa. Ilta kului rattoisasti, mutta lystinpitokin loppuu aikanaan. Viimeisen matkapäivän aamuna oli vielä aikaa omin päin katsella kaupunkia, tehdä viimeiset ostokset ja nauttia hetki jossain viehättävässä kahvilassa. Allegro juna toi meidät takaisin kotimaahan matkaviihdykkeenä samat viisumi- ja passitarkastukset kuin menomatkallakin. Lämpimät kiitokset onnistuneista matkajärjestelyistä Katriinalle ja Kukalle ja koko porukalle mukavasta matkaseurasta.
Anna-Liisa Maanonen
|