Muistokirjoitukset

13.09.2021

Heikki Pylvänäinen in meroriam

Heikki Pylvänäinen menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen.
Siunaus on toimitettu Mikkelissä Harjun kappelissa 10.9.21.
Muistojuhla pidettiin lähimpien kesken.

Heikki Pylvänäisen työsuhde alkoi 18.1.1971 ja hän jäi
eläkkeelle 31.3.2008.

Pirkko-Ulla Alkiomaa

Heikin entinen työtoveri

Sirkku Närevirta in memoriam

Sirkku Närevirta syntyi 27. helmikuuta 1941 Nummi-Pusulassa ja menehtyi 30. maaliskuuta 2021 Helsingissä.

sirkku2_2.jpg

Työuransa Sirkku aloitti Suomi-yhtiössä vuonna 1958 matemaattisella osastolla. Täältä oli peräisin hänen perusteellinen tietämyksensä henkivakuutuksesta. Tätä tietopohjaa hän hyödynsi koko työuransa ajan. Henkivakuutustietoja alettiin Suomi-yhtiössä siirtää 1960-1970 lukujen vaihteessa atk-järjestelmään. Tällöin Sirkun monipuolista tietoa tarvittiin ja hän aloitti testaajana HV-systeemissä.

Projektin valmistuttua Sirkku siirtyi atk-toimintoihin ohjelmoijana ja suunnittelijana. Vuonna 1978 käynnistettiin suuri hanke, HV-projekti, jossa tehtiin moderni järjestelmä kaikille olemassaoleville henkivakuutuksille sekä uudelle henkivakuutustuotteelle, Kansalaisvakuutukselle. Sirkku siirtyi projektisihteeriksi tähän hankkeeseen, joka kesti useita vuosia ja valmistui 1.2.1986. Vuonna 1983 Sirkku nimitettiin systeemipäälliköksi ja vuoden 1988 alussa Henkivakuutus-järjestelmäosaston osastopäälliköksi. Vuonna 2001 tuli nimitys osastonjohtajaksi.

Yhtiön nimi vaihtui Suomi-yhtiöstä Suomi-Salamaksi, sen jälkeen Pohjolaksi ja jälleen maaliskuussa 2001 Suomi-yhtiöksi, joten Sirkku jäi eläkkeelle osastonjohtajana Suomi-yhtiöstä 1.3.2003. Sirkku osasi työaikanaan yhdistää modernin tekniikan ja monen sukupolven aikana syntyneet erityyppiset ja eri vakuutusehtoja noudattavat henkivakuutukset. Hän oli avarakatseinen ja osasi katsoa asioita kokonaisvaltaisesti.

Eläkepäiviin Sirkku varautui jo työaikanaan ostamalla mökin Nummi-Pusulasta. Mökki kunnostettiin niin ulko- kuin sisäpuolelta, asennettiin lämminvesi-järjestelmä ja kylpyhuone sisäwc:ineen. Porakaivo kaivettiin sekä rakennettiin uusi sauna ja myöhemmin myös kasvihuone. Mökillä Sirkun monet taidot ja harrastukset pääsivät vihdoin esiin hektisen työuran jälkeen.

Kesäviettonsa suunnittelun Sirkku aloitti yleensä jo tammikuussa, kun siemenluettelot ilmestyivät. Sirkku tilasi sekä hyötykasvien että varsinkin kukkien siemeniä valtavat määrät ja aloitti kylvötyöt tarkasti aikataulun mukaan. Iso lasitettu parveke Pihlajamäessä täyttyi ennen pitkää pienistä taimiruukuista. Myös ikkunalaudat ja kaikki tasot olivat lopulta taimien vallassa. Monet taimet päätyivät ystävienkin pihoja ja parvekkeita koristamaan, sillä Sirkku jakeli auliisti kasvattejaan uusiin koteihin. Valtaisa määrä taimia matkasi tietenkin Nummi-Pusulan mökille. Monet erilaiset tomaattilajikkeet sekä kurkut ja kurpitsat pääsivät kasvihuoneeseen ja kukat täyttivät kaikki mahdolliset ulkoruukut ja kukkapenkit. Kasvimaalla kasvoi sekä perinteisiä että harvinaisempia hyötykasveja.

Sirkku muutti aina kesän alussa mökilleen ja palasi kaupunkikotiin vasta syksyn tultua. Mökille Sirkku kutsui vieraita ahkerasti ja kestitsi näitä oman palstansa tuotteilla. Kukaan vieraista ei päässyt kotimatkalle ilman maistiaisia palstan tuotteista.

Syys- ja talvikausina harrastettiin käsitöitä ja kyläilyjä pienen ystäväjoukon parissa. Tuttu eläkeläisjoukko muodosti ompeluseuran eli omppiksen, joka kokoontui noin kerran kuukaudessa vuorotellen kunkin kotona. Alkuaikoina kokoontumisissa tehtiin käsitöitä ahkerasti ja joulupukin konttiin valmistui lahjoja. Kukin jäsen tarjosi vuorollaan muille jotain haukattavaa ja pian tuli ruokailusta tapaamisten pääohjelmanumero. Sirkku soittautui loistavaksi kokiksi: hän tarjosi kolmen ruokalajin lounaita, joissa leipäkin oli omaa tuotantoa, puhumattakaan kahvin kanssa tarjottavista kahvileivistä.

Korona keskeytti nämä tapaamiset ja viimeinen sovittu omppis piti olla Sirkun emännöimänä maaliskuussa 2020. Tätä omppista ei koskaan ehditty pitää. Omppislaiset tekivät yhdessä myös Tallinnan päivämatkoja sekä päiväretkiä Sirkun sekä hänen sisarensa mökeille. Myöskin kuntosalilla käytiin porukalla kunnes korona keskeytti tämänkin harrastuksen.

Sirkku toimi PohjolaSenioreiden hallituksessa vuosina 2010-2018. Hän oli keskeinen tekijä, kun paperinen PS-Seniori -lehti siirrettiin verkkoon ja seniorien nettisivut perustettiin. Sirkku osallistui innokkaasti myös yhdistyksen retkiin ja illanviettoihin.

Aina ystävällinen ja positiivinen Sirkku oli monessa mukana ja aina valmis ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia asioita.

Eine Ahola, Riitta Eronen, Leena Larkas, Mirja Sydänmaa

Seppo Pyötsiä in memoriam

Seppo Pyötsiä 1934–2021             Seppo_Pyotsia_mv2.jpg

Yhteyspäällikkö, YVTS, Seppo Pyötsiä menehtyi yllättäen 5.2.2021. Hän oli 86-vuotias, syntynyt Valkealassa 16. kesäkuuta 1934.

Työuransa vakuutusalalla Seppo aloitti 1960-luvun alussa Valkealan palovakuutusyhdistyksessä työskenneltyään sitä ennen joitain vuosia kuorma-autoilijana. Työpaikka vaihtui pian Suomi-yhtiöön ja vakuutusyhtiöiden yhdistymisten kautta työnantajaksi tuli Suomi-Salama ja lopulta Pohjola-yhtiöt, josta hän jäi eläkkeelle 1995 tehtyään töitä vakuutusalalla yli 30 vuotta.

Seppo oli armoitettu myyntimies ja arvostettu yhteistyökumppani, joka hoiti asiat aina loppuun saakka. Hän jaksoi neuvoa ja auttaa asiamiehiään ja yhteistyökumppaneitaan tavoitteiden saavuttamisessa. Hän piti myös asiakkaidensa puolta korvauksiin liittyvissä asioissa. Ahkeran työnteon ohessa hän opiskeli vakuutusalaa ja suoritti ylemmän vakuutustutkinnon vuonna 1986.

Hyvän kunnon merkityksen Seppo oivalsi jo 60-luvun lopulla. Hän aloitti polkujuoksulla. Kunnon kasvaessa juoksulenkit pitenivät. Talvella hiihto oli mieluinen liikuntamuoto. Työnantaja kannusti osallistumaan erilaisiin juoksutapahtumiin. Seppo juoksikin monena vuonna Pohjola-yhtiöiden joukkueessa Suomi juoksee –tapahtumassa Sodankylästä Helsinkiin. Hän juoksi myös 20 maratonia, joista kaukaisimman Havaijilla.

Mahtavat verkostot muodostuivat laajan suvun kautta, vuosien myötä ihmisten parissa tehtävän työn ohessa sekä erilaisissa yhdistyksissä mukana ollen. Liikemiesyhdistykseen hän liittyi 1969 ja eläkkeelle jäätyään jatkoi yhdistyksen senioreissa. Hän oli perustamassa Lions Club Kouvola Lukkoa 1971. Lions-toiminnassa hän osallistui aktiivisesti kansallisiin varainkeräyksiin sekä etsi aktiivisesti hyväntekeväisyys- ja varainkeräyskohteita. Hänen aloitteestaan tuettiin mm. Kouvolan tyttöpartiota järjestämällä talkoita Tuuliniemen kämpällä. Konserttitanssiaiset ja aurauskeppien tekeminen olivat vuosien ajan tärkeitä varainhankintakeinoja. Hän sai ansioistaan lukuisia klubin palkintoja sekä LCIF:n korkeimman huomionosoituksen Melvin Jones Fellow.

Perhe, suku ja juuret olivat Sepolle tärkeitä. Opettajana työskennelleen Sirkka-puolisonsa kanssa he saivat kaksi lasta ja viisi lapsenlasta. Koti sijaitsi vuodesta 1963 Kouvolan keskustassa. Kesät perhe kuitenkin asui syntymäkodin lähelle rakennetulla kesämökillä, jossa metsänhoito, metsästys, kalastus ja marjastus olivat rakkaita harrastuksia. Pyötsiälän metsästysseuran puheenjohtajana hän toimi 32 vuotta.

Eläkkeelle jäätyään Seppo ehti mukaan Kouvolan Seniorien, Metsäklubin ja Pohjolan Seniorien tapaamisiin ja matkoille sekä Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekillan toimintaan. Puolison kuoltua 2001, löytyi rinnalle uusi kumppani Raija, jonka kanssa hän osallistui aktiivisesti erilaisiin lähialueiden tapahtumiin, kuten Elovalkeille.

Seppo osallistui keskusteluun, kyseenalaisti, etsi ratkaisuja ja näytti omalla toiminnallaan esimerkkiä. Hänet muistetaan tunnollisena, kohteliaana, avuliaana, ystävällisenä ja hyväntuulisena.

Pia Pyötsiä
Ulla Tommiska
Kirjoittajat ovat Seppo Pyötsiän tyttäret


Jukka Peltola in memoriam


2.7.1947 - 11.7.2020

Koulutukslttaan Jukka Peltola oli valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta. Yrjö Niskanen palkkasi Jukka Peltolan yrityssuunnittelijaksi 1980 alussa. Pohjolaan hän siirtyi KOP:sta. Sittemmin Jukka toimi Keskus-Saton toimitusjohtana ja tuli sitten takaisin Pohjolaan vahinkovakuutustoiminnan johtajaksi. Jukka vastasi Pohjolan liiketoiminnoista Venäjällä, Baltiassa sekä Puolassa 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa ja myöhemmin Suomi-Yhtiön henkivakuutusliiketoimista näissä maissa. Eläkkeelle Jukka siirtyi 30.12.2004.


Jukan elämässä klassisella musiikilla oli keskeinen merkitys. Hän oli taitava pianisti ja haitarikin oli tuttu soitin. Hän kuului Helsingin kaupungin orkesterin ystäväyhdistykseen sen perustamisesta alkaen yli 30 vuoden ajan niin puheenjohtajana kuin aktiivisena jäsenenä.
Työtoveria ja hyvää ystävää jäi moni kaipaamaan.

Olli Heinonen

Marja-Liisa Rosenberg in memorian

Lahden Pohjolassa myyntisihteerinä toiminut
Marja-Liisa (Maisa)Rosenberg on kuollut 20.3.2020. Maisa oli syntynyt 8.4.1941.
Työsuhde Pohjolaan alkoi 1979 ja päättyi eläkkeelle jääntiin 2003.
Omaisten luvalla RP

Vesa Andersson in memorian

Vesa Antero Andersson (13.8.1942 – 22.2.2020) tuli Pohjolan palvelukseen 1963 silloiselle auto-osastolle vahinkokäsittelijäksi. Hän opiskeli työn ohessa ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1967 ja siirtyi sitten autolakiasiainosastolle lakimiestehtäviin. Myös perintäasiat tulivat hänen vastuulleen.             

Yhtiön organisaation kehittyessä Vesan osalle tuli yhä uusia johtotehtäviä eri yksiköissä työtehtävänimikkeillä auto-, yksityisvakuutus- ja vahinkovakuutus-johtaja. Pohjolan organisaation myrskyissä Vesan rauhallinen ja tasainen luonne auttoi häntä selviytymään kuivin jaloin.

Vakuutusyhtiöiden keskusliitossa Vesa toimi useiden toimi- ja valiokuntien jäsenenä ja puheenjohtajana.  Hän oli useita vuosia Liikennevakuutuskeskuksen hallituksen puheenjohtajana ja Vakuutusalan kuntouttamiskeskuksen hallituksen puheenjohtajana sekä Kuluttajien vakuutustoimiston ja SOS International A/S:n hallitusten jäsenenä.

Eläkkeelle jäätyään Vesa piti tiiviitä yhteyksiä vanhoihin työtovereihin. Pohjolan eläkeläisjohtajat kokoontuivat kuukausittain Vesan hoitaessa järjestelyt.

Golfin pelaamisesta Vesa tuntui nauttivan. Hän osallistui innokkaasti Pohjolan poikien kanssa vuosittain Viroon suuntautuneille parin päivän golfretkille samoin kuin syksyisille golfmatkoille Nizzaan. Nämä viikon mittaiset Nizzan matkat paljastivat Vesan oivalliset keittiötaidot. Peliretkeltä palattua muut kiiruhtivat parvekkeelle oluttölkki kourassa, mutta Vesa enemmittä puheitta oikaisi keittiöön. Siellä hän yksikseen hyräillen valmisti seurueelle mitä erinomaisimman aterian. Hän tunnusti suunnitelleensa ateriat jo kotona.

Vesa oli sopuisa työtoveri ja kunnon mies.

Antti Palmunen

                      

Seppo Soratie in memoriam

Seppo Kristian Soratie syntyi 26.11.1926 ja kuoli 8.8.2019 Helsingissä. Hän tuli ylioppillaaksi SYK:sta 1944 ja valmistui diplomi-insinööriksi laivanrakennusosastolta TKK:sta 1949. Työuransa Soratie aloitti laivatarkastajana Fenniassa 1949-51, mutta siirtyi samaan toimeen Pohjolaan jo 1951.

Pohjolassa hän toimi sen jälkeen laajentuvan autovakuutusosaston johtajan apulaisena vuodesta 1954, kunnes nimitettiin yhtiön apulaisjohtajaksi ja liikenne- ja autovakuutusta johtamaan 1960. Yhtiön johtajaksi ja johtokunnan (hallituksen) jäseneksi tuli kutsu 1970 ja varatoimitusjohtajaksi 1973. Eläkkeelle hän jäi 1984.

Seppo oli toisen polven pohjolalainen. Isä Artturi, myös diplomi-insinööri, työskenteli Pohjolassa vuodet 1919-62, siitä johtokunnan jäsenenä ja varatoimitusjohtajana vuodesta 1940. Heidän uransa Pohjolassa oli siis samankaltainen, mutta Seppo sai olla aktiivisena eläkeläisenä peräti 35 vuotta.

Pohjolan historiaan Seppo Soratie jätti pysyvän jäljen. Erityisesti hänet muistetaan autovakuutuksen energisena johtajana, kehittäjänä ja toimeenpanijana.Hallituksen jäsenenä hänen vastuualueensa laajeni ja erityisesti markkinointi ja asiakassuhteet kiinnostivat häntä.

Pohjolan henkilöstön kerhotoiminnassa ja sen monipuolisten mahdollisuuksien luomisessa hän oli aina aktiivinen. Yhdessä Veikko Laaksosen kanssa he Lapinmäen toimitalon rakennustoimikunnassa 1969 ottivat nämäkin asiat Suomessa ainutlaatuisella tavalla huomioon.

Muutenkin tämä kaksikko rakensi siltaa ”Angervon ajasta” 1970-luvun puolivälissä alkaneeseen Suomi-Salaman yhteisorganisaatioon ja sen mukanaan tuomiin uudenlaisiin toimintatapoihin. Tällöinhän Pohjola-yhtiöt, mukaan lukien Ilmarisen konserniaika, oli parikymmentä vuotta maamme talouselämän suuri vaikuttaja.

Kaikkien vakuutusyhtiöiden yhteistoiminta oli 1990-luvulle saakka varsin läheistä Keskusliiton puitteissa. Tuotekehitystä tehtiin paljon yhdessä, mikä lakisääteisten liikenne- ja tapaturmavakuutusten osalta olikin luonnollista. Näin saatiin aikaan hyvää valmistelua myös lainsäädännön pohjaksi. Seppo Soratie oli yhteistyön vankka kannattaja. Toisaalta yhteistariffiointiaikana oli merkkitapaus, kun Pohjola Soratien aloitteesta otti ensi kertaa käyttöön omat ja alemmat liikennevakuutusmaksut 1974.

Myös alan pohjoismainen yhteistyö oli Sepolle läheinen asia. Hänelle kertyi paljon ystäviä sikäläisiin vakuutusyhtiöihin ja niiden toimintatavat olivat hyvin tiedossa. Tämäntapaiset suhteet johtivat mm. Pohjolan ja Skandian yhteistyöhön ja ristiinomistukseen 1980-luvun alussa.

Itsekin sotaveteraanina Soratie oli pitkään mukana vielä eläkkeellä ollessaankin Pohjolan Sotaveteraanikilta ry:n toiminnassa.

Seppo Soratie oli luonteeltaan erittäin tarmokas ja määrätietoinen Hän ajoi asioita voimakkaasti ja halusi olla kaikesta selvillä.Vielä viimeisillä yhteisillä eläkeläislounailla hän aina esitti kysymyksiä ja teki omia ehdotuksia.

Monista harrastuksista kaikkein läheisin Sepolle oli golf, jonka hän aloitti jo 1960-luvulla ja toimi mm. HGK:n kapteenina. Sittemmin Suomen Golfliiton puheenjohtajana hän sai aikaan silloisten uusien kenttien rakentamisen boomin. Pohjolakin meni perustajaosakkaaksi Sarfvikin golfosakeyhtiöön ja kymmenet pohjolalaiset seurasivat mukana. Täyttäessään 90 vuotta Seppo kutsui vanhat pohjolalaiset pelaamaan, tarjosi illallisen ja alusti muistelun aiheesta Pohjola ja Golf!

Pentti Seppälä


Olavi Vahter in memoriam

Suomi-yhtiön ja Pohjolan markkinoinnissa ja kentällä vuosikymmeniä vaikuttanut Olavi Vahter menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 29. joulukuuta 2018 Lahdessa.

Olli Vahter oli syntynyt Iitissä 1.4.1935. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden lyseosta ja valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Opiskeluaikanaan hän oli aktiivisesti mukana Hämäläisosakunnan toiminnassa ja kokeili myös toimittajan ammattia.

Suomi-yhtiön palvelukseen Olli Vahter tuli pääkonttorin hankintaosastolle 1960. Hän yleni nopeasti ja toimi kentän koulutuspäällikkönä, kunnes Suomi-yhtiö ja Salama fuusioituivat 1968. Tällöin hänestä tuli yhtiön markkinointipäällikkö vastuualueenaan markkinointipalvelut.

Pohjolan ja Suomi-Salaman yhteistoiminnan alkaessa 1974 Olli Vahter toimi ensin aluejohtajana Helsingissä ja sitten Kaakkoisella alueella kotikaupungissaan Lahdessa. Kun Suomi-Salama halusi 1986 eriyttää markkinointiaan, Vahter kutsuttiin Helsinkiin, ja hän toimi Suomi-Salaman ja osittain myös Ilmarisen markkinointijohtajana. Hän palasi 1995 Lahteen Kaakkoisen alueen johtajaksi, josta tehtävästä jäi eläkkeelle 1997.

Olli Vahterilla oli paljon markkinointijohtajalle tärkeitä ominaisuuksia: hyvä suullinen ja kirjallinen esitystaito, paljon ideoita ja tehokas tapa toimia. Lahdessa hän samaistui hyvin paikalliseen yritysjohtoon yhtenä sen jäsenenä. Sosiaalisena henkilönä hän oli suosittu myös illanvietoissa ja vapaa-ajan toiminnassa. Ollin läheisenä työtoverina muistan kymmenittäin tilaisuuksia, joissa Ollin erinomainen laulutaito viihdytti läsnäolijoita.

Eläkevuosinaan Olli oli edelleen aktiivinen sekä kulttuuriharrastuksissa että urheilutoiminnassa. Paljolti hänen aikaansaannoksensa oli mm. Iittiin rakennettu golfkenttä.

Viimeiset vuodet olivat perheelle raskaita vaikeasti sairaan Ollin ollessa Sirkku-vaimonsa omaishoidossa.

Pentti Seppälä

PERTTI (PEPE) LAAKKONEN in memoriam

Pertti Laakkonen menehtyi pitkään sairastettuaan 22.10.2018 Lahdessa.
Pertti oli syntynyt 27.1.1940 Pielisjärvellä. Pertin työura alkoi 1964 Helsingissä Salamassa, 1969 hän siirtyi Suomi-yhtiöön Lahteen konttorinjohtajaksi. Pohjolassa Pertti toimi viimeksi yhteyspäällikkönä jääden eläkkeelle vuonna 1997.
Pertti tunnettiin menestyksekkäänä henkilö- ja sijoitusvakuutukset myyjänä ja asiantuntijana.
Pertin siunaustilaisuus oli Lieksassa minne hänet on myös haudattiin.

Omaisten luvalla Rauni Partanen

Pekka Huttunen in memoriam

huttunen-golfkuva-web.jpg

Työtoverimme, ystävämme Pekka Huttunen on menehtynyt 75-vuotiaana 30. heinäkuuta 2018. Hän oli syntynyt 8.5.1943.

Pekka teki koko aikuisiän työuransa Pohjola-yhtiöiden palveluksessa, jossa hän aloitti 26-vuotiaana 8. syyskuuta vuonna 1969. Hän ehti työskennellä lukuisissa Helsingin konttoreissa, muun muassa Aleksanterinkadulla, Lapinmäentiellä, Lauttasaaressa ja Ruoholahdessa. Pekan työura Pohjolassa kesti lähes 35 vuotta aina vuoden 2003 loppuun asti, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Pekka teki työuransa yritysten vakuutuspuolella keskittyen eri vaiheissa sekä Pohjolan yritysasiakkaiden hoitoon että uusien asiakkaiden hankintaan. Hän antoi savolaisten juuriensa tulla esille asiakaskontakteissa ja jäi varmasti yhteistyökumppaniensa mieleen jo ensi tapaamisella.
Luontaisen vilkkautensa ja leikkisyytensä lisäksi Pekka tunnettiin asiakkaidensa keskuudessa Pohjolan poikana, joka kuunteli asiakkaiden tarpeita tarkalla korvalla ja koetti aina tosissaan löytää niihin parhaat ratkaisut. Asiakkaat ymmärsivät tämän ja siksi yksittäiset asiakassuhteet säilyivät usein jopa läpi työuran.

Pohjolassa alettiin 70-80-luvuilla kiintyvään tahtiin kiinnittää huomiota myynti- ja toimintatapojen kehittämiseen. Pekka oli vapaa sielu, mutta siitä huolimatta hän paneutui uusien ismien opiskeluun tosissaan useinkin puuduttavissa koulutustilaisuuksissa ja pyrki hämmästyttävän järjestelmällisesti siirtämään oppimaansa käytännön työhön.

Pekka toimi jossain vaiheessa myös oman myyntitiimin vetäjänä ja hänen panoksensa uusien vakuutusmyyjien opastamisessa talon tavoille oli merkittävä. Pekan tuote-, myynti- ja ihmisosaaminen olivat harvinainen yhdistelmä, joka antoi useammallekin vakuutusuntuvikolle hyvät eväät menestykseen.

Pekka oli aina auttavainen ja ystävällinen, hyväntahtoinen huumorin pilke silmäkulmassa. Vaikka Pekalla oli elämässään myös vastoinkäymisiä, muun muassa Riitta-vaimon varhainen menetys, jaksoi hän siitä huolimatta ottaa aina osaa myös muiden murheisiin ja jakaa myötätuntoa sekä tukea kaikille tarvitseville.

Keväisin suurempi tai pienempi työporukka sai kokea ratkiriemukkaita veneretkiä Hästön veneilytukikohtana toimivaan saareen Porkkalassa, jonka perustajajäseniin Pekka kuului. Työuran lopulla ja vielä useita vuosia eläkkeelle jäännin jälkeenkin Pekka oli mukana maaliskuisen viikonlopun eräretkillä työkavereidensa kanssa Nuuksiossa, jossa Pekka antoi ryhmälle nimen Nuuksion Velikullat. Porukassa oli hyvä kirkastaa muistoja vanhan Pohjolan ajoilta, mm. legendaarisilta palkintomatkoilta, jotka suuntautuivat usein kauas, eri puolille maailmaa.

Eläkkeen koittaessa Pekan rakastama vene vaihtui Golf-mailoihin ja aktiivinen harrastus jopa sadan kierroksen vuosivauhdilla piti kuntoa yllä hidastaen keuhkosairauden etenemistä.

Pekka sai elää täysipainoista ja onnellista elämää aivan loppuun asti, sairaalassa vietettyä heinäkuuta lukuun ottamatta. Tuoreessa kuvassa Pekka on golfkierroksella kesäkuussa 2018.

Tuomo Kangas, Tapio Nissinen, Kari Nousiainen ja Mauno Siikamäki

Risto Lehmusvuo in memoriam

Risto Lehmusvuo menehtyi 76-vuotiaana pitkäaikaiseen sairauteen 6. elokuuta. Hän oli syntynyt Helsingissä 30.1.1942. Ylioppilaaksi hän pääsi Musikan yhteiskoulusta ja valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta 1966.

Samana vuonna Lehmusvuo meni Henkivakuutusyhtiö Kalevan palvelukseen ja toimi siellä koulutuspäällikkönä, kenttäpäällikkönä ja lopuksi myyntitoimintojen johtajana. Kalevan fuusioiduttua vahinkovakuutusyhtiö Sampoon 1980 -luvun alussa hänet nimitettiin Sampo-yhtiöiden kentän johtajaksi ja muutamaa vuotta myöhemmin yhtymän henkilöstöjohtajaksi.

Risto Lehmusvuo siirtyi Pohjola-yhtymään 1986 yksityistalousmarkkinoinnin johtajaksi. Hän toimi vuosien mittaan myös Ilmarisen kentän neuvottelukunnan jäsenenä ja hoiti mm. tamperelaisen vakuutusyhtiön Varman fuusioitumisen Pohjolaan 1993. Eläkkeelle hän jäi Pohjolan lakisääteisen tapaturmavakuutusyksikön johtajan toimesta 2002.

Risto Lehmusvuolla oli täten poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen ura useissa eri vakuutusyhtiöissä ja näiden erilaisten toimintojen johtotehtävissä sekä silloisen keskusliiton yhteistyöelimissä.

Syntyjään Lehmusvuo oli Käpylän poikia, ja sitä tietä jää- ja etenkin jalkapallon pelaaminen olivat hänen rakkaimmat harrastuksensa. Hän pelasi KUV:n jalkapallojoukkueen tukimiehenä 60-luvun Suomen sarjassa, ja jalkapallon tiivis seuraaminen jatkui hänen elämänsä loppuun saakka. Aktiivinen ja menestynyt golfin pelaaja hänestä tuli jo 1970-luvulla.

Luonteeltaan Risto Lehmusvuo oli tasapainoinen, iloinen, avoin ja seurallinen. Risto ja Ritva Lehmusvuon kaunis ja vieraanvarainen koti niin Kaarinassa kuin sittemmin Espoossakin olivat laajan ystäväpiirin kokoontumisen ja ihastuksen kohteena.

Pentti Seppälä                                                                                                                                                       

Pekka Tirronen

Yli 40 vuoden työuran Lahden Pohjolassa tehnyt Pekka Tirronen on poissa.

Pekka oli syntynyt 30.7.1936 ja kuoli 22.2.2017.
Pekka tunnettiin työkuvioiden lisäksi taitavana pianistina.
Hän esiintyi pohjolalaisille useissa tilaisuuksissa kautta maan.

Omaisten luvalla RP.

VEIKKO PELANDERIN MUISTOLLE


Pohjolan senioreiden hallituksen jäsen Veikko Pelander kuoli pitkälliseen sairauteen 76 vuoden ikäisenä 23.kesäkuuta 2017 Helsingissä. Veikko oli syntynyt 6.11.1940.
Veikko Pelanderin vakuutusura oli A-Vakuutuksessa omaisuudenvakuuttamisen tuote- päällikkönä sekä myöhemmin tuotekehityspäällikkönä 1990-luvulta alkaen. Pohjolan senioreiden hallituksen jäsenenä Veikko toimi yli 10 vuotta.

Veikko1.jpg
Veikko oli todellinen herrasmies, häntä oli helppo lähestyä ja hän otti aina toiset ihmiset huomioon. Parhaimmillaan Veikko oli meidän lukuisilla seniorimatkoilla, paljon matkustaneena jo suunnittelusta lähtien. Näillä matkoilla Veikko halusi aina esiintyä tai jos ei halunnut, sitä suorastaan vaadittiin. Veikolla oli erinomaiset laulun- lahjat. Yhtään reissua ei tehty, joissa ei olisi kuultu mm. kappaletta Moskovan valot. Parasta Veikkoa oli runsaat vuosi sitten Budapestin matkalla, jossa Veikko hurmasi koko ravintolayleisön esittämällä Nat King Colen kappaleita.
Pohjolan senioritoiminnasta Veikko on itse todennut ja kirjoittanut ”Monikulttuurinen toimintayhteisö Pohjolan Seniorit ja sen nykyinen hallitus ovat antaneet minulle lukuisia ystäviä sekä virikkeellisen ja monipuolisen harrastustoiminnan. Yhteisö on tärkeä verkosto, joka tarjoaa ainutlaatuisen tavan luoda uusia tuttavuuksia alalla työskennelleisiin aktiivivuosien jälkeen ja mahdollisuuksia tarkastella asioita oman yhtiön kulttuuritaustan lähtökohdista. Kuinka samankaltaisilta asiat ja ihmiset vaikuttavatkaan riippumatta minkä suuruisesta yhtiöstä kukin on elämänkokemuksensa kerännyt”
Näihin Veikon ajatuksiin kiteytyy koko senioritoiminnan tarkoitus.


Hallitus

JUHA NISSINEN IN MEMORIAM

Meitä Pohjolan pitkäaikaisia työntekijöitä ja nykyisiä senioreita on yksi vähemmän.Osastonjohtaja Juha Nissinen, joka oli syntynyt 31.7.1941, menehtyi äkilliseen sairauteen 5.11.2016.

Juha tuli Pohjolan palvelukseen 1968 ja teki koko työuransa auto-ja liikennevakuutusasioiden parissa, ensin autoinsinöörinä ja päällikkönä autoteknisellä osastolla ja sitten 1980- luvun puolesta välistä n. 10 vuoden ajan autovakuutusosaston johtajana ja loppuajan autovahinko-osastonjohtajana eläkkeelle jäämiseensä v:n 2002 loppuun asti.

Työtoverina ja esimiestehtävissään Juhalla oli kaikki ne ominaisuudet, joita isoissa organisaatioissa tarvitaan. Hänellä oli kyky ja halu tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa niin henkilöstömäärältään isojen osastojensa asioissa kuin erilaisissa asiakasyhteyksissä ja alan yhteiselimissä Pohjolan edustajana. Tehtävissään esiintyneet vaikeatkin asiat hän myös vastuuntuntoisesti hoiti itse niitä turhaan lykkäämättä tai muille siirtelemättä.

Erikseen ansaitsee maininnan hänen ansiokas ja tuloksellinen osuutensa sidosryhmäyhteistyössä autoalan edustajien kanssa 1990-luvun alussa, kun kilpailulainsäädännön uudistumisen johdosta oli löydettävä uudet moottoriajoneuvovahinkojen tarkastus- ja hoitotavat. Myös Autovahinkokeskus AVK Oy:n toimintojen kehittämisessä hänellä 1990-luvulla oli merkittävä osuus.

Työajan ulkopuolella Juha oli pidetty ja eri seurueissa aktiivinen henkilö. Hän oli nuoresta pitäen innokas laskettelun harrastaja, joka mm. kuului jostain 1970 luvulta lähtien Pohjola Ski Club nimiseen joukkoon, jonka ”vakijäsenet” säännöllisesti kävivät vuosittain Keski- ja Etelä –Euroopan eri laskettelurinteisiin tutustumassa.

Myös vanhan ”koukkupolvijaoston” ja nykyisten Pohjolasenioreiden matkoille osallistuneet muistavat Juhan monesti mukana olleena ja aina yhtä mukavana matkaseurana.

Yksityiselämässään Juha viihtyi perheensä, nyt seniorivuosinaan varsinkin 3:n lapsenlapsensa kanssa. Kesäkaudet keväästä syksyyn kuluivat pääosin perheen vapaa-ajan paikassa nykyisen Akaan kaupungin Toijalan alueella. Käsistään taitavana – muutenkin kuin autotekniikassa – hän pystyi siellä sairastumiseensa asti askartelemaan ja rakentelemaan kaikkea mahdollista niin lähipiirinsä kuin naapuriystävien iloksi.

Juha Nissinen oli hieno työtoveri ja ystävä, jonka me Pohjolan hänet tunteneet seniorit sellaisena muistamme.

Vesa Andersson

Matti Sihvola in memoriam

Pohjolan henkilöstöjohtaja Matti Sihvola kuoli 18.10.2015 89-vuotiaana Lahdessa Hollolan sairaalassa, jossa hän oli elämänsä kaksi viimeistä viikkoa.

Matti Sihvola oli syntynyt Terijoella 26.10.1926. Terijoki, Pohjolan Rivieraksi kutsuttu huvilakaupunki vehmaine luontoineen, koivikkoineen ja hiekkarantoineen, säilyikin Matin muistoissa koko hänen elämänsä ajan rakkaana paikkana.

Matti Sihvola valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta.  Parisen vuotta hän ehti toimia opettajana.

Matti Sihvola tuli Pohjolaan 1.5.1960 Heinolan konttoriin, jonka esimiehenä  hän  toimi.  Koulutuspäälliköksi hänet nimitettiin 29.3.1967 ja vuoden 1971 alusta henkilöstöpäälliköksi.  Pohjolan ja Suomi-Salaman yhteistoiminnan alkaessa hänet  nimitettiin Pohjolan-yhtymän henkilöstöjohtajaksi, jossa toimessa hän oli eläkkeelle siirtymiseensä saakka.

Matin työvuodet maan merkittävimmän vahinkoyhtiön henkilöstöjohtajana osuivat yhtiön suurten muutosten aikaan. Uusi pääkonttori valmistui Lapinmäentielle 1969. Vakuutusyhtiöitä sekä niiden toimintoja liitettiin Pohjolaan, mm.  Eurooppalainen  ja Kauppiaiden Keskinäinen.  Pohjolan ja Suomi-Salaman yhteistoiminta alkoi 1976. Pohjolasta muodostui mittava vakuutustavaratalo.  Läheinen yhteistyö Ilmarisen kanssa toimi mm. myynnissä ja yhteisenä konttoriverkostona.

Vaikutukset myös HR-toimintaan olivat melkoiset.  Toistuvat organisaatiomuutokset olivat arkipäivää suurenevan henkilöstön sijoittumisineen ja varhaiseläkejärjestelmineen.  Tavoite- ja tulosjohtaminen otettiin käyttöön.  Palkkahallinto uudistettiin perusteellisesti, ja koko henkilöstö siirtyi tulospalkkauksen piiriin.  Läsäkosken koulutuskeskus Mikkelissä lakkautettiin, ja uuden suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin Hyvinkäälle Rantasipin yhteyteen. Henkilöstötietojärjestelmän rakentaminen käynnistyi. Se mahdollisti henkilöstöjohtamisen painopisteen siirtämisen henkilöstöhallinnosta esimiehille. Toki vakuutusalan muutoksilla oli työsarkaa myös työmarkkinakysymyksissä.

Johtajana, esimiehenä ja työtoverina Matti Sihvola oli talossa erittäin pidetty.  Hänen rauhallinen, asioita moniulotteisesti pohtiva ja tarkkaileva luonteensa herätti laajalti luottamusta.  Ihmisenä hän oli lämmin, helposti lähestyttävä, sosiaalinen ja huumorintajuinen.  Ei ihme, ettei hänestä voinut olla pitämättä. 

Muistamme Matin myös loistavana sanaseppona. Hän kirjoitti säännöllisesti yhtiön julkaisuihin artikkeleita ja pakinoita vielä pitkään eläkkeelle siirryttyäänkin.  Mainittakoon tässä erityisesti mieleen jäänyt juttusarja junamatkasta Kiinaan: ”Kun torstaina astut Moskovassa junaan, olet seuraavan viikon torstaina Pekingissä”.  Unohtaa ei myöskään voi ” Valkorintainen vakuutuskoira”- kirjasta, joka pakinanomaisesti tarkastelee vakuutusalaa sekä 2004 ilmestynyttä lapsuudenmuistoihin perustuvaa kirjasta ”Terijoen Tuholaiset”.

Matin sydäntä lähellä oli myös autoilu lukuisine Eurooppaankin suuntautuvine matkoineen.

Matti Sihvola jäi eläkkeelle 31.10.1986. Pohjolan senioriksi siirryttyään hän muutti  perheineen   Haagasta Lahden  Heinlammille viihtyisään ja kauniiseen kartanomiljööseen. 

Kuva filosofisesta piippumiehestä, ystävästä on herkässä muistissa. Matin siunaus toimitettiin 14.11. Hollolan tunnelmallisessa,  keskiaikaisessa  harmaakivikirkossa.   ”Veteraanien Iltahuuto ”  Hollolan veteraaniveljien kuoron laulamana saattoi  Matti Sihvolan  hänen viimeiselle matkalleen.

Olli Heinonen

 

Olavi Kauppila in memoriam

Helmikuun alussa tuli Pohjolan seniorien keskuuteen murheellinen viesti. Pidetty ja aktiivinen puheenjohtaja Olavi Kauppila oli sunnuntaina 8. helmikuuta, lopulta äkisti menehtynyt viime keväänä alkaneeseen vaikeaan sairauteensa.

Olavi Kauppila oli syntynyt 27.9.1943. Hän vietti nuoruutensa Tampereella ja tuli ylioppilaaksi 1962. Sen jälkeen hän opiskeli ja valmistui Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta diplomi-insinööriksi sähköteknisen osaston vahvavirtatekniikan opintosuunnalta 1968. Samana vuonna Kauppila aloitti työskentelynsä Pohjolassa paloinsinöörinä. Pohjolaa hän palvelikin koko pitkän työuransa ja jäi eläkkeelle lokakuussa 2006.

Olavi Kauppilan erikoisalaa oli aluksi palovakuutus ja palotekniset asiat. Hänestä tuli palovahinko-osaston päällikkö 1971 ja paloryhmän tekninen päällikkö 1977. Pian hän sai vastuulleen silloin vakuutusyhtiöissä uuden riskien hallinta -toiminnon. Kauppilan johdolla Pohjolassa kehitettiin 1970-luvun lopulla vahinkoriskien analysoinnista perusta kaikelle yritystoiminnan vakuuttamiselle. Muut yhtiöt seurasivat perässä.

Organisaation kehittyessä yhä enemmän lajikohtaisesta asiakaskohtaiseksi Olavi Kauppila nimitettiin yksikönjohtajaksi 1983 ja yritysryhmän johtajaksi seuraavana vuonna. Yrityksien vakuuttamiseen kuuluvista asioista Kauppila sen jälkeenkin vastasi vuosien mittaan vaihtuneissa organisaatio- ja omistajakuvioissa. Viimeksi hän toimi Pohjolan koko vakuutustuotannon johtajana.

Ola oli parhaasta päästä niitä ”peruspohjolalaisia” –   korkeakoulututkinnon suorittaneita insinöörejä,  juristeja ym. –  jotka kehittivät ammattitaitonsa korkealle ja jotka veivät eteenpäin sekä Pohjolaa että koko alaa. Uusien omistajien tultua mukaan Ola oli keskeisiä pohjolalaisia, jotka pitivät huolta siitä, että vankka asiantuntemus ja myös asiakkaan näkökulma otetaan huomioon sekä vakuutus- että korvauspalvelussa.

Oman henkilöstön keskuudessa Ola oli sekä pidetty että tunnettu, sillä erinomaisten opettajan taitojensa takia hänen työhönsä kuului aina paljon koulutustehtäviä yhtiön konttoreissa eri puolilla maata. Luonteeltaan rehtinä, positiivisena ja helposti innostuvana hänellä oli paljon ystäviä. Esimiehet saattoivat aina luottaa siihen, että ahkera ja lojaali Kauppila veti loppuun sovitut asiat. Jopa poikkeuksellista oli miten hyvin Kauppila halusi ymmärtää myös asiakkaan ajatusmaailmaa.

Olalla oli myös paljon harrastuksia. Hän aloitti tenniksen jo 10-vuotiaana isänsä kanssa, oli innokas metsästäjä ja ympärivuotinen kalastaja Puruvedellä ja Suomenlahdella. Teekkarihenkinen Ola oli omimmillaan sosiaalisissa tilanteissa, joita tarjoutui paljon myös pohjoismaisissa yhteyksissä.

Kuvaan sopii hyvin, että Olan toiminta Pohjolassa jatkui eläkkeelläkin. Hänestä tuli 2009 Pohjolan Seniorien puheenjohtaja. Ola oli mukana seniorien matkoilla, loi yhteishenkeä ja painotti toiminnassaan aina Pohjolan vanhoja arvoja. Erityisesti hän halusi, että Pohjola-henkeä vaalitaan myös entisten yhtiön konttorien seniorien parissa eri puolilla maata.

Pentti Seppälä

 Pohjolan eläkkeellä ollut Liisa Heinonen os. Tuompo, syntynyt 14.11.1933 on kuollut 5.12.2013.

Liisan 47 vuotta kestänyt työsuhde päättyi eläkkeelle jääntiin 1.12.1995.

Viimeksi hän toimi esimiestehtävissä Lahden Pohjolassa. Liisa oli toisen polven

pohjolalainen, Isä Viljo Tuompo oli aikanaan johtajana Lahdessa.

Omaisten luvalla Rauni Partanen

06.03.2024Keskisen alueen toimintakertomus 2023/2024
04.03.2024Itäisen alueen toimintakertomus 2023/2024
03.03.2024Katso vielä kuvia Päijät-Hämeen seniorien joululounaalta 5.12.23
27.02.2024Pohjoisen alueen toimintakertomus 2023/2024
16.12.2023Pohjolan ja OPn seniorien yhteinen joululounas Vallilassa 14.12.23
19.10.2023Pohjolan seniorien syysretki Alitalon viinitialle 18.10.23
01.08.2023Turun seniorit Salon torilla heinäkuussa 2023
21.04.2023Keskisen alueen toimintakertomus/suunnitelma 2022/23
19.04.2023Seniorien vuosikokous 21.3.23
10.03.2023Päijät-Hämeen seniorien toimintakertomus vuodelta 2022

Siirry arkistoon »