Tervetuloa Pohjolan Seniorien kotisivuille

Kiertomatka Ahvenanmaan saaristoon ja Maarianhaminaan 21.-23.5.2025

Pohjola Senioreiden kevään 2025 kevätretki suuntautui Ahvenanmaalle. Matkaan lähti 32 iloista, hyväntuulista senioria sekä Pohjolan edustajina Maarit Mämmi-Einto ja Kukka-Maaria Palojoki. Matka eteni bussilla Turun ja Kustavin kautta saarihyppelynä kohti Maarianhaminaa. Paluu oli suoraan Maarianhaminasta laivalla Turkuun ja sieltä edelleen Helsinkiin

Keskiviikkona 21.5. matkamme starttasi Helsingistä Kiasman pysäkiltä Turun kautta kohti Ahvenanmaata. Salossa söimme erinomaisen lounaan kunnon kotiruokaa salaattien ja jälkiruokien kera. Turussa pysähdyimme Tuomiokirkon lähelle poimiaksemme turkulaiset mukaan ja osa porukasta ehti tutustua tuomiokirkkoon. Matkamme jatkui kohti Kustavia ja Vuosnaisten satamaa. Laivakyytiä odotellessamme pistäydyimme Vuosnaisten merisatama -kahvilassa, josta osa hankki itselleen litkakoukut silakan pyyntiin.  

Ådan laivalla lähdimme kohti Ahvenanmaata ja Brändön saarta. Brändössä majoituimme hotelli Gullvivaniin. Majoittumisen jälkeen kokoonnuimme illalliselle, jossa tarjottiin makoisat salaatit, uunijuurekset ja erinomaista uunilohta. Ilta jatkui seurustelun ja puheensorinan merkeissä.

Torstaiaamuna 22.5 heräsimme varhaiselle aamiaiselle, koska M/S Alfågeln Torsholmasta kohti Maarianhaminaa lähti jo klo 8.05. Brändön saareen tutustuminen olisi tarvinnut kyllä toisenkin yöpymisen. Lauttamatka eteni Torsholmasta Lappon, Kumlingen, Enklingen saarten kautta Vårdön saarelle. Katselimme kaunista saaristoa laivan sisätiloista utuisen ja tihkuisen sään vuoksi.

Vårdön satamassa mukaamme liittyi opas Inge-Britt Wirta, joka kertoi laajasti ja eloisasti saarten historiasta ja tapahtumista. Matkalla Bomarsundiin ajoimme Myrskyluodon Maijan kirjoittajan Anni Blomqvistien sekä hänen serkkunsa Sally Salmisen (kirja Katriina) kotien ohitse.

Sadekuuron alla tutustuimme Bomarsundin linnoituksen raunioihin ja maisemiin. Uuteen näyttelytilaan emme tutustuneet. Matkamme jatkui Kastelhoman linnaa kohti. Ensin tutustuimme Jan Karlsgårdin ulkoilmamuseoon ja sen historiaan. Ulkoilmamuseo Jan Karlsgårdenissa on  ahvenanmaalaisia rakennuksia ja perinteitä 1800-luvun toiselta puoliskolta. Alueella ollut vankilarakennus esitteli saaren vankeinhoitoa 1950-luvulle asti.

Siirryimme Michael ja Jenny Björklundin vuonna 2012 perustamaan Smakby-ravintolaan, jossa söimme herkulliset lihapullat salaatin kera sekä Björklundin suosittelemaa ja maahantuomaansa punaviiniä palan painikkeeksi.

Lounaan jälkeen siirryimme 1300-luvun lopulla rakennettuun Kastelholman linnaan, joka toimi Ahvenanmaan hallinnollisena keskuksena sekä puolustuslinnakkeena. Vuonna 1634 linna liitettiin Turun lääniin. Linnan tulipalon ja ylläpidon puutteessa linna alkoi rappeutua.

Iltapäivän päätteeksi saavuimme Maarianhaminaan ja hotelliimme Cikadaan. Hotelli sijaitsi aivan kaupungin keskustassa lähellä Pommern-laivaa. Ilta päättyi jälleen yhteiseen illalliseen hotellin ravintolassa. Meille tarjoiltiin mureaa ja maukasta härkää punaviinikastikkeessa salaatin ja kermaperunoiden kanssa. Jälkiruoaksi nautimme ahvenanmaan pannukakkua kermavaahdolla ja luumukiisselillä höystettynä.

Perjantaiaamuna 23.5 seuraamme liittyi opas Riitta-Liisa Eriksson. Päivämme alkoi matkalla kohti Järsön saarta, jossa luontopolulle tutustuimme harvinaisiin seljakämmeköihin. Täällä näimme sekä punaisia että valkoisia kämmeköitä. Alueella oli myös runsaasti Ahvenanmaan nimikkokukkia kevätesikoita.

Maarianhaminan satamassa tutustuimme Merikortteliin, jossa pääsimme näkemään perinnelaiva kaljaasi Emelian rakentamista. Emelia rakennetaan tanskalaisesta tammesta ja valmistuttuaan se korvaa nyt käytössä olevan koulutuslaiva kaljaasi Albanuksen.

Kiertoajelu jatkui Önningebyn 1900-luvun alun taiteilijakylän kautta Jomalan kirkolle. Jomalan kirkko rakennettiin 1200-luvulla ja sitä on laajennettu useasti. Ympäröivällä hautausmaalla hautakivissä mainittiin vainajan ammatin lisäksi kylä, josta hän oli kotoisin. Maininta kylästä oli tarpeellinen, jotta hautausmaalla kulkijat tunnistivat kaikki Erikssonit ja Johansonit.

Maarianhaminan keskustassa opas esitteli vanhojen, kauniiden puurakennusten piirtäjän rakennusmestari Hilda Hongellin suunnittelemia taloja. Hongellin vaikutus selvisi vasta 1980-luvulla ja hänen merkityksensä oli yllätys myös hänen omille lapsilleen. Näimme myös arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemia rakennuksia, St Göranin kirkon, kaupungintalon sekä  purjehdusseuran paviljongin.

Kiertoajelu päättyi Pommern-laivan ohiajoon ja sen jälkeen siirryimme kävelykadulle iltapäiväkahville.

Viking Linen Viking Grace -laivalla palasimme Turkuun ja sieltä kohti Helsinkiä. Laivamatka kului seurustellessa ja osa ryhmästä nautti laivan erinomaisen buffet-lounaaan.

Matka avarsi Ahvenanmaan monikerroksista historiaa, kulttuuria ja yleistietoa elämästä ja olosta Ahvenanmaalla ennen ja nyt. Ahvenanmaan väkiluku on nykyään noin 30 000. Siellä on täystyöllisyys ja työvoimapula. Oppaamme kertoi, että useat saarelaiset tekevät useaa työtä, jotta työvoima riittäisi. Ahvenanmaa tuottaa 70 % Suomessa myytävistä kotimaisista omenoista ja Chips Oy ostaa liki koko alueella kasvatettavan perunasadon.

Linkki Ahvenanmaan retken kuviin

Pohjolan senioreiden vuosikokous 2025

Vuosikokoukseen kokoontui liki 90 senioria. Varsinaisessa kokouksessa käytiin läpi vuoden 2024 tapahtumat - Riikan retki, Cafe Cajsan tapaaminen, Porvoon syysretki ja joulujuhla. Vuoden 2025 toimintasuunnitelmasta on jo toteutettu käynti Suomen Pankin rahamuseossa. Matka Ahvenanmaalle on toteutuu toukokuussa ja mukaan on ilmoittautunut 32 senioria.

Syksyn 2025 tapahtumia ei vielä ole suunniteltu, mutta vuosikokouksessa esitettiin toive uudesta rahamuseossa käynnistä. Tästä lisää myöhemmin.

Muutokset hallituksessa: Kaarina Jukuri ja Alla Salow valittiin uusina jäseninä hallitukseen, kun hallituskonkarit Markku Laine, Hannu Maunula sekä Terttu Isoranta vetäytyivät hallituksesta. Kiitokset Hannu, Markku ja Terttu vuosien myötä antamastanne panoksesta senioreiden toimintaan!

Vuosikokouksen jälkeen toimittaja Marko Junkkari saapui kertomaan kirjoittamansa kirjan Vallan linnakkeen viimeinen taisto syntyvaiheista. Junkkarin esityksen jälkeen kirjaa kommentoivat Pentti Seppälä, Hannu Siniharju sekä Sirpa Komonen.

Illan päätteeksi vaihdettiin kuulumisia maukkaan illallisen kera.

Linkistä näet vuosikokouksen kuvat.

Vuosittainen tapahtumakalenteri