Pohjolan historia

1890

Henkivakuutusosakeyhtiö Suomi perustetaan 2. toukokuuta. Muuttui keskinäiseksi yhtiöksi 1900.

1891

Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola perustetaan 9. syyskuuta.

1894

Pohjolaan hankitaan ensimmäinen kirjoituskone - toimitusjohtajan käyttöön. Pohjola aloittaa paloturvallisuustyön. Tehtävään palkataan arkkitehti Albert Petrelius.

1895

Tapaturmavakuutuslaki säädetään ja Tapaturmavakuutus-Osakeyhtiö Kullervo perustetaan Pohjolan sisaryhtiöksi.

Pohjola alkaa harjoittaa jälleenvakuutusta.

1901

Pohjolan toimitalo valmistuu Aleksi 44:ään. Arkkitehdit ovat kuuluisat Gesellius-Lindgren-Saarinen.

Lukuisien suurpalojen takia Pohjola tekee ainoan tappiollisen tilinpäätöksen koko olemassaolonsa aikana.

1910

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Salama perustetaan.

Pohjolalaiset saavat päivittäisen lounasedun työpaikallaan.

1911

Suomi-yhtiön toimitalo valmistuu Lönnrotinkatu 5:een.

1912

Pohjola liittyy perustettavaan Helsingin Arvopaperipörssiin.

Pohjolaan perustetaan maan ensimmäinen henkilöstön eläkekassa.

1916

Pohjolan Kerho perustetaan.

1918

Ainoana suomalaisena henkivakuutusyhtiönä Suomi-yhtiö maksaa kuolintapauskorvaukset molemmilla rintamilla kaatuneiden omaisille.

1920

Pohjolan nimi muutetaan Vakuutusosakeyhtiö Pohjolaksi.

1922

Eurooppalainen perustetaan.

Pohjola alkaa myöntää autovakuutuksia. Maassa on 2500 autoa.

1923

Helsingin saaristossa olevaan Villinkiin hankitaan kerhon kesäpaikka, Villilä.

1925

Liikennevakuutus määrätään lailla pakolliseksi autoilijoille.

1930

Pohjolan asiakas- ja henkilöstölehti Soihtu alkaa ilmestyä.

1934

Pohjola perustaa ensimmäiset sivukonttorinsa Viipuriin, Turkuun ja Tampereelle.

Pohjola järjestää ensimmäisen ensiapukurssin osana ennalta ehkäisevää tapaturmantorjuntatyötä.

1935

Kullervo luovuttaa lakisääteisen tapaturmavakuutuskantansa Pohjolalle.

1942

Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto perustetaan (Finanssialan Keskusliitto).

1945

Ensimmäiset kotivakuutukset myönnetään.

1948

Pohjolassa otetaan käyttöön reikäkortit.

Henkivakuutuksiin aletaan soveltaa indeksiehtoa.

1953

Asiamiesten Karhumerkkikilpailut alkavat. (Lopetetaan 2002).

1956

Pohjolan konttoreille perustetaan valvojakunnat.

1958

Tankkialus Tupavuori räjähtää Naantalin satamassa tuhoutuen täysin ja aiheuttaen suuria vahinkoja lähiympäristössä. Pohjola maksaa tästä suuronnettomuudesta yhtiön siihen asti suurimman korvauksen.

Läsäkoskesta tulee Pohjolan kurssikeskus.

1961

Työntekijäin eläkelaki säädetään. Pohjola, Suomi-yhtiö, Salama ja Sampo perustavat Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja toimivat sen palveluverkkona.

1962

Pohjolassa otetaan käyttöön ensimmäiset tietokoneet.

1969

Pohjolan uusi toimitalo valmistuu Lapinmäentie 1:een. Arkkitehtilkilpailun voitti Viljo Rewellin toimisto pääarkkitehtinä Heikki Castren.

Pohjola myy pääkonttorinsa 2005 amerikkalaisen W.P. Carey& Co. LLC:n hallinnoimien rahastojen perustamalle yhtiölle ja vuokraa sen osin edelleen käyttöönsä.

1970

Pohjolan kaksi suurinta omistajaa, henkivakuutusyhtiöt Suomi-yhtiö ja Salama fuusioituvat Suomi-Salamaksi.

Matka- ja tavaravakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisesta tulee Pohjolan tytäryhtiö.

Pohjola aloittaa korvaustoiminnon ja teknisten palvelujen hajauttamisen konttoreihin.

1975

Pohjola ja Suomi-Salama yhdistävät organisaationsa ja alkavat toimia yhtymänä, joka tarjoaa asiakkailleen kaikkia vakuutuspalveluja. Syntyy Pohjola-yhtiöt. Juridisesti yhtiöt jäävät itsenäisiksi. 

1976

Kullervo fuusioidaan Pohjolaan.

Yrityksille suunnattu yritysvakuutus tulee markkinoille.

Pohjolan uusi kurssikeskus avataan Hyvinkäällä.

1979

Pohjola-yhtiöiden liikemerkiksi tulee 'Karhunkämmen'. Merkin suunnittelija Pekka Martin voittaa valtakunnallisen liikemerkkikilpailun. Kilpailuun osallistui peräti 7 643 ehdotusta.

Vanha ylioppilastalo palaa. Pohjola palkitsee arvoteosten pelastajat, Ylioppilaskunnan Laulajat, stipendillä ja järjestämällä konsertin Finlandia-talossa.

1981

Pohjolassa otetaan käyttöön tosiaikainen asiakasrekisteri. Konttoreihin asennetaan ensimmäiset päätteet.

1984

Sampo eroaa Ilmarisesta, josta tulee Pohjolan tytäryhtiö.

1987

Suomi-Salama muuttaa nimensä Suomi-yhtiöksi ja perustaa tytäryhtiökseen Salaman, joka keskittyy yritysten henkilövakuutuksiin.

1988

Pohjola sopii ristiinomistuksesta ruotsalaisen vakuutusyhtiön Skandian kanssa, josta tulee myös merkittävä yhteistyökumppani.

1997

Pohjola julkistaa suunnitelman yhtiön rakenneuudistuksestaja aloittaa henkivakuutustoiminnan ostamalla Suomi-yhtiön tytäryhtiön Salaman, josta tulee Henki-Pohjola.

1998

Ilmarisesta tulee keskinäinen eläkevakuutusyhtiö ja Pohjola on sen suurin takuupääoman omistaja.

Pohjola siirtää vahinkovakuutustoiminnot perustamaansa tytäryhtiöön Vahinko-Pohjolaan, jolloin emoyhtiön nimeksi tulee Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj.

1999

Pohjola päättää luovuttaa koko vahinkovakuutuskantansa pohjoismaiselle If-vakuutusyhtiölle.

Skandia myy Pohjolan osakkeet Sammolle, joka myy niistä osan edelleen Leoniapankille.

Sampo-Leonia saa osakkeiden ostolla ja hajautuksella määräysvallan Pohjolan yhtiökokouksessa.

Suomi-yhtiö myy pääosan omistamistaan Pohjolan osakkeista Ilmariselle ja Osuuspankkiryhmälle, jotka yhdessä sen kanssa tulevat Pohjolan toiseksi pääomistajaksi.

2000

Sampo-Leonia myy Pohjolan osakkeensa Suomi-yhtiölle ja Ilmariselle.

Pohjola irrottautuu If-yhteistyöstä ja päättää jatkaa itsenäisenä, suomalaisena vahinkovakuutusyhtiönä.

Pohjola myy Henki-Pohjolan takaisin Suomi-yhtiölle.   

2001

A-vakuutuksen koko vakutuskanta siirtyy Pohjolaan.

Pohjola ja investointipankki Conventum yhdistävät toimintansa.

2005

Suomi-yhtiö lopettaa henkivakuutusten myynnin ja siirtyy run-off -tilaan. Liiketoiminta jatkuu OP-henkivakuutusyhtiössä, joka myös hoitaa Suomi-yhtiön vakuutuskantaa.

OP-ryhmä (OKO Oy) ostaa Pohjolan osakekannan. Pohjola jatkaa vahinkovakuutustoimintaa tytäryhtiönä nykyisessä Pohjola Pankki Oyj:ssä.

2007

OP-Pohjola otetaan nimeksi maamme suurimmalle finanssialan ryhmälle.

Vakuutus Oy Pohjolan toimitusjohtajat:

K. A. Paloheimo 1891-1931; (1862-1949)

Frithiof Nevanlinna 1932-1949; (1894-1977)

Tauno Angervo 1949-1973; (1908-2001)

Jaakko Lassila 1974-1984; (1928-2003)

Pentti Talonen 1984-1986, pääjohtaja 1986-1989; (1935-)

Pentti Seppälä 1986-1989; (1934-)

Yrjö Niskanen 1989-1992, pääjohtaja 1992-1996; (1932-2007)

Jukka Rantala 1992-1996; (1951-)

Iiro Viinanen 1996-1999; (1944-)

Matti Kavetvuo 2000-2001; (1944-)

Eero Heliövaara 2001-2005; (1956-)